Ruoka

Ruokatutkimuksen professori epäilee punaisen lihan vaaroja korostavia tutkimuksia – "Velvollisuuteni on tuoda keskusteluun myös toista näkökulmaa"

Belgialaisprofessori pitää lihansyöntikeskustelua epäreiluna ja puutteellisena.
Juha ROININEN
Professori Frédéric Leroy on viime aikoina puhunut ruokakeskustelun vääristymisestä. ”Olen kokenut, että ammattilaisena velvollisuuteni on tuoda keskusteluun myös toista näkökulmaa. Kotieläintuotantoa vastaan käydään kampanjaa, joka ei perustu tieteeseen.”

Professori Frédéric Leroyn mielestä punainen liha on turhaan ruokakeskustelun syntipukki.

”Ei ole tehty luotettavia tutkimuksia, jotka väittäisivät, että punainen liha olisi epäterveellistä. Tutkimuksia, joiden mukaan kasvisten määrää ruokavaliossa olisi hyvä kasvattaa, löytyy, mutta on vain muutamia tutkijoita, jotka ovat ravitsemusmielessä sitä mieltä, että punaista lihaa ei tulisi syödä ollenkaan. Näidenkin tutkimusten tutkimuspohja on heikko”, professori sanoo Maaseudun Tulevaisuudelle.

Leroy työskentelee elintarviketieteiden ja biotekniikan professorina Vrije-yliopistossa Brysselissä.

Kasvisruokavaliosta on tullut Leroyn mukaan helppo ratkaisu, joka tehdään pohtimatta ruokamuutosten sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia.

Lihaa muistuttavat elintarvikkeet ovat Leroyn mielestä usein punaista lihaa epäterveellisempiä vaihtoehtoja. ”Lihaa imitoivat tuotteet ovat pitkälle prosessoituja, epäterveellisiä ja kaukana oikeista kasviksista.”

Mediassa on esiintynyt tutkimuksia, joiden mukaan punainen liha altistaa useille sairauksille. Leroy sanoo, että tapa, jolla kyseiseen tulokseen päästään, on epäluotettava.

”Maailman terveimmät ihmiset ovat hyvätuloisia, he käyvät useammin lääkärissä, käyttävät vähemmän alkoholia sekä syövät enemmän kasviksia ja vähemmän lihaa. Tällainen tutkimus ei kuitenkaan kerro punaisen lihan terveellisyydestä itsessään.”

”Selvää on, että läntisessä ruokavaliossa on jotain pielessä, koska meillä esiintyy monia sairauksia, kuten diabetesta. Siitä syytetään punaista lihaa, vaikka oikeasti taustalla voikin olla ultraprosessoitu ruoka.”

Leroy on perehtynyt siihen, minkälaista liikehdintää lihavastaisen keskustelun taustalla on. Suuret sijoittajat ja yritykset ovat kiinnostuneita lihaa muistuttavista elintarvikkeista, koska niiden avulla voidaan kasvattaa voittoja.

”Monikansallisten yritysten liiketoiminta perustuu prosessointiin. Niille on kannattavaa, kun bisnes siirtyy eläinperäisestä ruuasta edullisempiin ja saatavuudeltaan helpompiin raaka-aineisiin”, Leroy sanoo.

”Tavallisesti ne käyttävät lihaa, munia ja maitoa. Jos sen sijaan käytetäänkin tärkkelystä, öljyä ja lisäaineita, kustannukset laskevat. Samaan aikaan voidaan perustella, että kyseinen ruoka pelastaa maailman, koska keskusteluun eivät nouse eläinten hyvinvointi- tai ympäristökysymykset.”

Ruokavaliokeskusteluun on ottanut kantaa ruuantuotannon murrosta tukeva Eat-startup, joka julkaisi nimekkäiden tutkijoiden ja lääketieteellisen Lancet-julkaisun kanssa planetaarisen ruokavalion kaksi vuotta sitten. Sen mukaan punaisen lihan syöntiä tulisi leikata ruokavaliosta reippaasti.

Eat on mukana kestävän elintarviketuotannon Fresh-aloitteessa, jota tukevat suuret elintarvikejätit, kuten Danone, Ikea ja Nestlé.

Myös EU-komissio nostaa esiin ruokavalioiden muutokset ruokajärjestelmän kestävyyteen tähtäävässä Pellolta pöytään -strategiassa.

Strategian mukaan siirtyminen ruokavalioon, jossa on vähemmän punaista ja jalostettua lihaa sekä enemmän hedelmiä ja vihanneksia, vähentää hengenvaarallisten sairauksien lisäksi elintarvikejärjestelmän ympäristövaikutuksia.

”Neutraaleina pidetyt organisaatiot, kuten YK ja EU, eivät ole yksimielisiä punaisen lihan terveysvaikutuksista”, Leroy sanoo. ”Eat-startupin tukija, tutkija Francesco Branca on Maailman terveysjärjestön yksi johtajista ja ollut puhumassa YK:n tapahtumissa ruokajärjestelmien muutoksista. Kasvisruokavaliota tukevat ryhmittyvät – oli kyseessä sitten yritykset, sijoittajat tai tutkijat – löytävät toisensa ja saavat paljon tilaa mediassa.”

Tiedotusvälineillä on suuri vaikutus kuluttajiin ja päättäjiin, Leroy toteaa.

”Mediassa voi saada kuvan, että suuri enemmistö siirtyy vegaaniseen suuntaan, vaikka näin ei ole. Osa medioista saa rahoitusta suurilta yrityksiltä, mikä voi vaikuttaa uutisten sisältöön.”

Kotieläintuotannon ilmasto­vaikutuksia ei voi kiistää. Parannettavaa löytyy niin kotieläintuotannossa kuin kasvinviljelyssäkin, Leroy sanoo.

Metsien hävittäminen karjankasvatuksen tieltä tai vesien saastuttaminen tulisi kitkeä pois. Argumentit, joissa ”lehmät ovat pahempia kuin autot” ovat kuitenkin turhia.

”Kotieläimet käyttävät hyväkseen luonnonmateriaaleja, joita emme itse voi käyttää, ja laiduntavat maalla, joka ei sovellu kasvinviljelyyn. Kotieläimet pitävät yllä luonnollista ravinteiden kiertoa. Hyvillä toimenpiteillä nurmimaastakin tulee hiilinielu.”

Ilmastotutkimuksissa laskutapa on jättää lihantuotannosta tärkeitä oletuksia pois.

”Laskutapa, jossa lasketaan elintarvikkeiden hiilijalanjälkeä hiilidioksidiekvivalenttina kilogrammaa tai kilokaloria kohden, vetää monet mutkat suoriksi. Tärkeää on huomioida myös se, kuinka paljon ravintoarvoja nämä elintarvikkeet tuottavat.”

”Meidän on panostettava ruokajärjestelmiemme kestävyyden parantamiseen. Mutta kotieläintuotannolle on oma paikkansa.”

Lue myös: EU:n syöväntorjuntastrategia nostaa punaisen lihan syöpävaaralliseksi – Greenpeace vaatii lihamainostuksen lopettamista

Frédéric Leroy

  • Työskentelee elintarviketieteiden ja biotekniikan professorina Vrije-yliopistossa Brysselissä.
  • On erikoistunut bakteeri­yhteisöjen toimintaan erityisesti eläinperäisissä elintarvikkeissa.
  • Tutkii eläinperäisten elintarvikkeiden terveys­vaikutuksia ja kestävyyttä sekä ruokavalioiden yhteiskunnallisia kiistoja.
  • Toimii hallituksen jäsenenä Belgian lihatieteen ja -tekniikan yhdistyksessä, Belgian elintarvikemikro­biologiaseurassa ja Belgian ravitsemusyhdistyksessä. Lisäksi hän on Belgian Danone-instituutin tiede­komitean puheenjohtaja.
  • Julkaisi yli 30 asiantuntijan kanssa Aleph2020-verkko­sivuston, jonka tarkoitus on purkaa eläinperäisiin elintarvikkeisiin liittyviä myyttejä.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ruokakaupan uusi tulokas herättää kiinnostusta tavarantoimittajissa – "Olemme tietenkin pelkkänä korvana tässä asiassa"

Suomalaiselle ruualle on tulossa uusi suuri ostaja Norjasta: "Tavoitteenamme on tulla yhdeksi ruokakaupan neljästä merkittävästä toimijasta"

Söin täällä: Kebab-ravintolan 35 euron perheboksilla ruokkii koko perheen – liha on suomalaista

Hallituksen tavoite: Syö puolet enemmän kalaa ja pääosin kotimaista – kulutuskasvu pelastaisi kala-alan, mutta vaatii lisää kasvatuslupia