Politiikka

Pahamaineinen EU-laki hiilinieluista muuttumassa Suomi–ystävälliseksi – Ville Niinistö: Suomi ei joudu paikkaamaan muiden maiden nieluja

Ville Niinistöllä on paljon valtaa EU:n hiilinielupaketin neuvotteluissa. Hän haluaa nielutyön kannattavan maa- ja metsätaloudelle.
Sari Gustafsson
"Tehtäväni on pyrkiä luomaan sellainen kanta, jolla maankäyttö Euroopassa muuttuu pitkällä aikavälillä ympäristölle kestävämmäksi, ja ympäristökestävistä ratkaisuista tulee hyvää bisnestä", Ville Niinistö kuvaa rooliaan Euroopan parlamentin neuvottelujen johtajana.

Brysselissä aletaan syksyn ja ensi vuoden mittaan käsitellä pahamaineista maankäytön ja sen muutoksien lakipakettia lulucf:ää.

Pahamaineinen siksi, että edellisellä kierroksella se uhkasi todellisuuden vastaisesti määritellä Suomen metsät hiilen päästölähteeksi. Suomea uhkasi satojen miljoonien hiilisakko ja sääntöjä oli vaikea hyväksyä.

Vuonna 2018 tehty paketti pannaan nyt uusiksi ja lähtökohta on Suomelle merkittävästi parempi.

Ensinnäkin nykyinen hiilinielujen laskentamalli poistuu vuonna 2025 ja käyttöön otetaan todelliseen kasvuun perustuva nielumalli.

Koko paketti on myös aikaisempaa yksinkertaisempi.

"Suomelle vanha malli oli kaikkein hankalin. Nyt Suomi siirtyi niiden EU-maiden joukkoon, joille uusi malli on suhteellisesti helpoin", Europarlamentaarikko Ville Niinistön (vihr.) kuvaa tilannetta.

Niinistöllä on lulucf:n valmistelussa paljon valtaa, sillä hän on koko parlamentin raportoija asiassa. Käytännössä Niinistö johtaa neuvotteluja parlamentin kannan muodostamiseksi.

Hänen mukaansa hiilinielun kasvattaminen on koko paketin päätavoite. Niinistö kutsuukin lulucf:ää hiilinieluasetukseksi ja hänellä on siitä useita selviä linjauksia.

Ensinnäkin hän haluaa jättää hiilinielujen maakohtaisista tavoitteista sopimisen jäsenmaille.

"En halua, että parlamentti rupeaisi puuttumaan niihin. Se tulee olemaan maiden välisen riitelyn aihe ministerineuvostossa. Meille tärkeintä on läpinäkyvyys, oikeudenmukaisuus ja nielujen aseman vahvistuminen."

Lulucf:n riskiksi Suomessa on katsottu se, että hiilinielutavoite olisi koko EU:n yhteisvastuulla. Silloin voisi käydä niin, että yhden maan nielut sosialisoitaisiin yhteiseen pottiin ja niillä korvattaisiin toisten maiden päästöjä.

Sellaista Niinistö ei halua.

"Tavoitteiden pitää olla maakohtaisia. Se on vihreiden yksiselitteinen kanta ja uskon sen olevan myös parlamentin enemmistön kanta."

Jos vastuu olisi yhteinen, jotkut maat voisivat välttyä toimilta.

"Kaikkein maiden pitää tehdä enemmän. Ei voida luoda järjestelmää, jossa vain osa maista tekee hiilinielutoimia ja toiset pääsevät hyötymään sivussa. Kansallisilla tavoitteilla tehdään tähän palomuuri."

Maakohtaisista nielutavoitteista ennakoidaan koko prosessin kovinta vääntöä.

Toinen keskeinen aihe on koko EU:n hiilinielutavoite.

Komission esityksessä tavoitteena on lisätä EU:n hiilinieluja 310 miljoonaa tonnia. Esityksen jälkeen mepit alkoivat puhua tavoitteen nostamisesta.

Puolueista esimerkiksi vihreät haluavat nostaa tavoitetta. Puheissa on ollut jopa nielun kaksinkertaistaminen.

"Mutta koska minä olen koko parlamentin raportoija, niin haluan käydä neuvottelut muiden puolueiden kanssa ja analysoida mikä olisi realistinen parlamentin kanta."

Niinistö kertoo, että 310 miljoonaa tonnia hiilinielua on kustannustehokkain tavoite verrattuna päästöjen vähennyksen hintaan. Seuraavaksi pitää tutkia, mitä voidaan tehdä lisää.

"Jos toimia löydetään, tavoitetta voisi neuvotteluissa nostaa. Ei haeta että itsetarkoituksellisesti nostettaisiin, vaan löydetään realistinen tie sille, että nielu pitkällä aikavälillä kasvaa ja maankäyttö muuttuu luonnolle ja ilmastolle paremmaksi."

Niinistö arvioi, että kokonaistavoite nousee.

"Suomen kansallisen tavoitteen kanssa linjassa olisi vielä esimerkiksi noin 15 prosentin korotus. 360 miljoonaa tonnia EU-tasolla voisi ehkä olla aika realistinen nielu ilman, että lisätoimia tarvitaan. Mutta haluan käydä keskustelut muiden puolueiden kanssa ennen kuin raportoijana julkisesti ehdotan näkemykseni."

Kolmas Niinistön linjaus on kustannustehokkuus.

"Pitää pystyä osoittamaan, että nielun kasvattaminen on kustannustehokkaasti saavutettavissa ja pitkällä aikavälillä myös maa- ja metsätalouden etu. Voisi olla päästökaupan tapainen malli hiilinielujen kasvattamiselle, jolloin siitä saisi suoraa taloudellista hyötyä."

Suomen osaamiselle on tulevaisuudessa kysyntää.

"Nieluille on syntymässä tuleville vuosikymmenille kasvavat markkinat ja kysyntä. Niille jotka osaavat nieluja kasvattaa on markkinoita."

Lulucf oli viime kierroksella Suomelle erityisen vaikea. Niinistö muistaa väännön hyvin, sillä hän oli ympäristöministerinä neuvottelemassa Suomelle poikkeusta.

Nyt Niinistö edustaa koko parlamenttia.

"Raportoijan tehtävä on koota parlamentissa enemmistö ja haluan olla osa enemmistöä. Jos raportoija karkaa liian kauas muista ryhmistä, näkemys äänestetään kumoon."

Vihreissä haluttiin, että neuvottelija tuntee metsätalouden ja -teollisuuden näkökulmaa.

"Olen yksi niistä, jotka haluaa ilmastotavoitteiden lisäksi kehittää maa- ja metsätaloutta nieluja kasvattavaan suuntaan siten, että kannattavuuslogiikka säilyy", Niinistö perustelee valintaansa tehtävään.

Lue myös:

Suomelle 17,8 miljoonan tonnin nielutavoite, bioenergian korjuulle rajoituksia – EU:n historiallinen ilmastopaketti ehdottaa täyskäännöstä

Metsänomistaja hyötyy EU:n uudesta nielulaskennasta – komissio suunnittelee hiilisertifikaattia, joilla metsänomistajien hiilinielut tulisivat osaksi päästökauppaa

Lue lisää

"Ville Niinistön esitys on järjetön suomalaisen metsänhoidon näkökulmasta", kritisoi europarlamentaarikko Petri Sarvamaa lulucf-asetuksen valmistelua

Realismia hiilinielutavoitteisiin

Metsänomistajilla takana myrskyisä huippuvuosi

Elsi Katainen vastaa Ville Niinistön hiilinieluesitykseen: Hiilinielun kohdistaminen maatalouteen on epärealistista