LÖYDÄ EHDOKKAASI: MT:n vaalikoneessa koko maan aluevaaliehdokkaat
Politiikka

Hallintoneuvoston Satonen: "Yle-veron nostamiseen ei ole painetta"

Valtion televisio- ja radiorahastoon kertynyt kymmenien miljoonien eurojen ylijäämä kattaa Ylen mukaan kasvavat menot.
Markku Vuorikari, Jarkko Sirkiä
Yleisradion hallintoneuvoston puheenjohtaja Arto Satosen mukaan Yle-veron nostoon ei ole tarvetta.

Yle-veron nostamiseen ei ole painetta, sanoo Yleisradion hallintoneuvoston puheenjohtaja, kansanedustaja Arto Satonen (kok.).

"Sillä inflaatio-, verokertymä- ja kustannuskehitysnäkymällä, mikä vuosille 2022–2026 on, Yle-veron nostamiseen ei ole painetta. Rahastossa on kertynyttä ylijäämää sen verran, että sillä saadaan katettua alijäämä", Satonen sanoi perjantaina MT:lle.

Talouselämä kertoi tällä viikolla, että tänä ja tulevina vuosina Yle-veron tuotto ei riitä kattamaan Ylen rahoitusta, jota kasvattavat laissa säädetyt automaattiset indeksikorotukset.

Satosen mukaan asiassa "eivät ole taustat kohdallaan".

"Se mikä unohtuu on, että Yle-veroa on kerätty vuosina 2013–2019 Valtion televisio- ja radiorahastoon 68 miljoonaa euroa enemmän kuin Yle on saanut sieltä rahaa. Vaikka menojen kasvuennuste toteutuisi, rahastossa on tällä hetkellä sellaista rahaa, joka kattaa menot."

Myös Ylen talousjohtaja Maisa Hyrkkänen totesi torstaina, että verona kerätty "ylijäämä riittää kattamaan kaikki artikkelissa ennakoidut alijäämät tulevina vuosina".

"Ylen rahoituksen tasoa ei ole kiinnitetty kulloisenkin verovuoden Yle-verokertymään, vaan sitä tarkastellaan vuosittain erillisen indeksin mukaan. Valtion televisio- ja radiorahastolain mukaan indeksin suuruus tarkistetaan vuosittain kustannustason muutosta vastaavasti."

Satonen huomauttaa, ettei inflaatiota voi ennustaa esimerkiksi vuoteen 2025, mutta tämänhetkinen tilanne on turvattu eikä Yle-veroa tarvitse korottaa.

Valtio kerää Yleisradion rahoittamiseksi Yle-veroa tänä vuonna noin 550 miljoonaa euroa. Kansalaisen maksama veron suuruus on 0–163 euroa vuodessa. Sitä maksetaan 2,5 prosenttia ansio- ja pääomatulojen tai YEL- ja MYEL-työtulojen siitä osasta, joka ylittää 14 000 euroa. Veron enimmäismäärä on 163 euroa vuodessa.

Talouselämän mukaan Ylen saama rahoitus kasvaa automaattisesti vuosittain ja verotulot jäävät menoja pienemmiksi jo tänä vuonna, joten erotus tästä vuodesta eteenpäin kasvavasti miinusmerkkinen. Viiden seuraavan vuoden aikana aukko kasvaisi näin lähes 36 miljoonaan euroon.

Satosen mukaan alijäämän paikkaamiseksi riittäisi kuitenkin rahaston toistaiseksi jakamaton 68 miljoonaa euroa.

"Minun Yleltä saamieni tietojen mukaan vuosina 2013–2019 on kertynyt ylijäämää, jota voidaan käyttää. Yle-veron muuttaminen edellyttää kaikkien eduskuntapuolueiden yhteistä näkemystä, eikä sellaiseen ole tässä tilanteessa tarvetta."

Talouselämä on käynyt läpi Valtion televisio- ja radiorahaston viime vuosien tilinpäätökset ja katsoo, ettei taseissa ole Satosen mainitsemaa 68 miljoonaa euroa, vaan varat ovat olleet vain noin kahdeksan miljoonaa euroa.

Valtiovarainministeriön finanssineuvos Filip Kjellberg sanoi Talouselämälle, ettei alijäämä voi hänestä jatkaa kasvuaan vuodesta toiseen. Vaihtoehtoja sen paikkaamiseen on kolme: velkaraha, budjetin tulot tai menojen priorisointi. Ne ovat kaikki poliittisia, samoin kuin ongelman pääsyy eli lakiin perustuvat indeksikorotukset.

”On poliittinen kysymys, mitä halutaan rahoittaa ja kuinka paljon", Kjellberg sanoo.

Juttua täydennetty Satosen lisälausunnolla ja Talouselämän tiedoilla 14.1.2021 klo 18:58.

Lue lisää

Arto Satonen myöntää, ettei rahastointia olekaan – uskoo silti, ettei Yle-veroa tarvitse nostaa

Maaseudun tyytymättömyys Yleen yllätti hallintoneuvoston puheenjohtajan: "Muutos on niin suuri"

Ylen katse ei yllä maalle

Ylen omistajaohjaus ei toimi