Korona korostaa kotimaisen ruuan arvoa - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Kolumni

Korona korostaa kotimaisen ruuan arvoa

Kun jokainen eurooppalainen pohtii parhaillaan omaa arkipäiväänsä koronaviruksen vaikutuspiirissä, huoltovarmuuden eteen kannattaa jokaisen uhrata muutamakin ajatus.

Vaikka Suomessa ei vielä ole syytä hamstrata ruokaa tai juuri muutakaan, ruokaketjun toimivuudesta huolehtiminen on viisautta.

Kiinassa sikarutto nosti ruuan hintoja vuodessa lähes 20 prosenttia, Euroopassa koronan aiheuttamista kotieläintuotannon ongelmista on jo kuultu ensimmäiset varoitukset Pohjois-Italiasta.

Jos matkustusrajoitukset ja talouselämän toiminnan hyytyminen etenevät nykyisellä tahdilla, olisi omituista, jos tilanne ei vaikuttaisi myös elintarvikeketjun toimivuuteen.

Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Tomi Lounema toteaa viranomaisten varautuneen koronakriisiin hyvin. Sen sijaan yritysten osalta tilanne on aiheuttanut yllätyksiä (MT 11.3).

Koronan leviäminen sekä Suomessa että Euroopassa on todennäköisesti vasta alkuvaiheessa. Kukaan ei osaa sanoa, kuinka pitkään matkustuskiellot, karanteenit ja talouden häiriöt jatkuvat.

Jo pelkästään koko Italiaa koskevat matkustusrajoitukset iskevät maan elintarvikehuoltoon ja vientiin tavalla, jota ei ole vielä nähty.

On myös huomattava, että korona ei ole vielä täydellä voimalla iskenyt Ranskaan, Saksaan ja muihin keskisen Euroopan maihin.

Jo tässä vaiheessa on kuitenkin päivänselvää, että kotimaisen tuotannon ja elintarviketeollisuuden asema korostuu. Kukaan ei toivo, että kansainvälinen ruokaketju koronan takia häiriintyy, mutta samalla olisi naiivia luottaa sen toimivuuteen.

Ilmastonmuutoksen edetessä kansainvälinen ruokahuolto joutuu joka tapauksessa kovan paikan eteen.

Jo pelkästään lämpeneminen, aavikoituminen ja veden puute tekevät maataloustuotannon mahdottomaksi monilla alueilla. Samaan aikaan alttius taudeille ja katovuosille lisääntyy sään ääri-ilmiöiden vahvistuessa.

Kotimaisen ruuan tuottajien ja elintarviketeollisuuden olisikin syytä alleviivata suomalaisen ruuan merkitystä. Poliitikot, kauppa ja kansalaiset kuuntelevat maatalouden edustajia. Asiasta on syytä puhua nyt, kun tilanne on vielä hyvin hallinnassa.

Myös Euroopan unionin rahoituskehystä valmisteltaessa maatalous saanee nyt paremman kohtelun kuin ennen koronakriisiä.

Ympäristöarvojen lisäksi keskiöön nousee myös ruuantuotanto itsessään. EU joutuu pohtimaan omaa varautumistaan mahdollisiin kriiseihin aiempaa laajemmin. Tämä koskee myös elintarvikehuoltoa.

Omavaraisuuden ja huoltovarmuuden korostaminen on myös Suomessa luontevampaa kuin aikoihin. Kaikki ymmärtävät, että ruuan riittävä saatavuus ei ole luonnonlaki.

Jonkun on ruoka tuotettava ja toisten on se jalostettava. Ja ennen kaikkea siitä on maksettava sellainen hinta, että joku sitä myös tässä maassa tuottaa.

Harvoin tämäkään asia on niin selvää kuin nyt.

Lue lisää

Korona siirtää uuden auton hankintapäätöksiä – käytettyjen kauppa käy silti hyvin

Korona peruutti halloween-juhlat – viljelijällä käsissään 30 000 myymätöntä kurpitsaa

"Suhteessa siihen kriisiin, joka odotti nurkan takana, onnistuimme loppujen lopuksi hyvin", MTK:n Marko Mäki-Hakola summaa kuluneen kesän kausityövoimatilanteen

Suomessa 59 uutta koronatartuntaa – ei uusia kuolemantapauksia maanantain jälkeen