Kolumni

Ei niin pahaa, ettei jotain hyvää – tunnistussotku tuotti edistystä sähköisiin palveluihin

"Rekisteröintijärjestelmä on muuttunut selkeämmäksi ja sujuvammaksi, mikä on kaikkien etu."

Joskus asiat on opittava vaikeimman kautta. Kotimainen ravihevosten rekisteröintijärjestelmä ei ollut enää nykyajan vaatimusten mukainen. Uusien kasvattajien oli vaikeaa saada selvää varsan tunnistamiseen liittyvistä käytännöistä.

Ulkomailla syntyneitä ravurivarsoja tunnistettiin synnyinmaassa, ei kotimaassa. Suomen Hippoksen sääntöjen mukaan tunnistus olisi pitänyt hoitaa kotimaassa, jotta ravuri saa aikanaan täydet kilpailuoikeudet myös kotimaisiin kasvattajakilpailuihin.

Syntyi prosessi, jonka selvittämiseksi tarvittiin käräjäoikeutta. Sotku oli harmillinen ja kallis, sillä Suomen Hippos oli muutenkin siirtämässä varsojen rekisteröintiä sähköiseen muotoon.

Nyt koko rekisteröinnin voi hoitaa verkon kautta selkein ohjeistuksin. Samalla kasvattaja sitoutuu varmennuksellaan sääntöihin. Se ei aiemmin ollut käytäntönä.

Palaute järjestelmästä on ollut myönteistä, mikä ei suinkaan ole itsestäänselvyys, kun tietoteknisten järjestelmien rakentamisesta puhutaan. Itse tunnistamiskäytäntöjä ei ole edelleenkään oleellisesti muutettu.

Epäselvyyttä on lähinnä siitä, kuinka laskutus hoituu niin, että pienellä budjetilla toimivat hevosjalostusliitot eivät joudu odottamaan Ruokavirastolta rahoja kuukausitolkulla. Muutoin hallinnonkin kannalta järjestelmä on muuttunut selkeämmäksi ja sujuvammaksi, mikä on kaikkien, mukaan lukien hevosen eli ihmisestä riippuvan luontokappaleen, etu.

EU-säännöstön uudistuessa saataneen vielä isompi muutos. Varsa tunnistettaisiin jatkossa synnyinmaassaan. Se saisi sen synnyinmaansa hevospassin, mikä olisi eläinsuojelullisesti parempi kuin varsojen kuljettaminen pitkiä matkoja.

Muutos ei koske vain muutamia kymmeniä suomalaisia ravurivarsoja vuodessa, vaan myös muiden maiden ravuri- ja ratsuvarsoja. Useissa ratsukantakirjoissa on jo nyt mahdollista, että varsa kirjataan emänsä kotimaan kantakirjaan, vaikka se olisi syntynyt toisessa EU-maassa.

Suomen Hippoksen pitää sitä varten kyetä käymään läpi sisäisesti poliittinen keskustelu. Voidaanko sallia, että jatkossakin kotimaan kilpailuoikeuden saa myös suomalaisomistuksessa olevan ja Suomeen rekisteröidyn tamman varsa, vaikka varsominen tapahtuisi muussa EU-maassa?

Tunnistussotkun ikävin seuraus oli luottamuspula, jonka se avasi kasvattajien ja Suomen Hippoksen välille.

Keskustelu on kuitenkin käytävä. Suomi tuskin voi saada poikkeusta erilaiseen eläinpassikäytäntöön kuin muut maat. Se ei olisi edes järkevää, koska urheiluhevosia kuljetetaan EU-maasta toiseen. Se päätös on kuitenkin eri asia kuin miten kantakirjaukset ja kilpailuoikeudet määräytyvät.

Kirjoittaja on MT:n toimittaja.

Lue myös: Varsojen rekisteröinti muutoksessa – ilmoitus tehdään sähköisesti, samalla kasvattaja sitoutuu sääntöihin

Lue lisää

Rehula saa haastajan - Hippoksen puheenjohtaja- ja hallitusehdokkaat julkistettiin

Hevosalan Veikkaus-rahojen pudotus tulee nyt kuntoon – kesäratojen laina ei lankea maksuun