Kolumni

Ehdolle mhy:n valtuustovaaleissa?

Metsänhoitoyhdistyskentän vanhakantainen imago voi olla este uudistumiselle.

Omistatko metsää? Oletko metsänhoitoyhdistyksen jäsen?

Jos vastauksesi näihin on kyllä, olethan ehdolla yhdistyksesi valtuustovaaleissa?

Ehdokasasettelu päättyy 30.9. Valtuuston jäsenenä voit esimerkiksi edistää luontoarvot paremmin huomioivien metsänhoitotapojen yleistymistä.

Tämä ei ole yhdentekevää. Joka kymmenes suomalainen omistaa metsää – joko suoraan itse, kuolinpesän tai metsäyhtymän kautta.

Metsäomaisuuden jakautuminen laajasti tavallisille ihmisille on arvokasta. Meidän metsämme eivät ole monikansallisten yhtiöiden omaisuutta. Tai muutaman rikkaan suvun.

Viime vuosina metsäsijoitusrahastot ovat kasvattaneet osuuttaan metsän omistajissa. Ne tarjoavat helpon ja vaivattoman tavan omistaa metsää.

Parhaimmillaan rahastot myös kirittävät kestävyys- ja vastuullisuusasioissa koko metsäalaa vaatimalla tavanomaista parempaa luonto- ympäristö- ja ilmastoasioiden huomiointia.

Hyväntekeväisyysjärjestöjä sijoitusrahastot eivät kuitenkaan ole. Pääomalle on tultava tuottoa.

Metsänomistustapojen monipuolistuessa nykymuotoinen yksityismetsänomistajuus joutuu taistelemaan tilastaan. Sen tilan säilyttämiseksi metsänhoitoyhdistyksissä katseen on oltava vahvasti tulevaisuudessa.

Yksityismetsänomistajuus tarjoaa parhaimmillaan konkreettisen siteen maahan, luontoon, metsään ja maaseutuun. Siinä oppii tuntemaan oman palstansa yksityiskohdat, pääsee ihailemaan luontoa, seuraamaan puiden kasvua ja kehittymään sekä luonnonhoidossa että metsätöissä.

Metsänomistamisen myötä saa kunnian olla osa sukupolvien ketjua, jossa kukin huolehtii metsästä aikansa pyrkien jättämään sen paremmassa kunnossa seuraaville.

Yhteiskunnallisesta näkökulmasta taas on tärkeää, että maaomaisuus säilyy pääosin suomalaisilla.

Tällä hetkellä keskimääräinen metsänomistaja on maaseutumaisessa kunnassa asuva, 62-vuotias mies. Eikä se ole vain huono asia. Itse ruuhkavuosia elävänä etämetsänomistajana olen kiusallisen tietoinen siitä, että en yksinkertaisesti ehdi olla metsässäni niin paljoa kuin haluaisin ja olisi hyvä.

Eläkeiän tienoilla ehtii ja pystyy huolehtimaan itse sekä paperi- että metsänhoitotyöt. Kunhan muistaa huolehtia sukupolvenvaihdoksesta ajallaan.

Yksityismetsänomistamisen jatkuvuuden kannalta katseen on kuitenkin oltava tulevaisuudessa.

Metsänhoitoyhdistyskentän vanhakantainen imago voi kuitenkin olla este tarvittavalle uudistumiselle ja tulevaisuustyölle.

Pölyttynyt brändi ja viherpesumaiset lobbausargumentit eivät välttämättä houkuttele ehdokkaiksi ja kanavoi päättäjiksi monipuolisesti eri taustoista tulevaa sekä ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen katsovaa joukkoa.

Toivottavasti olen väärässä.  

Kirjoittaja on Vihreän puoluevaltuuskunnan puheenjohtaja.

Metsäomaisuuden jakautuminen laajasti tavallisille ihmisille on arvokasta.

Lue lisää

Jatkuvaa kasvatusta hyödyntää lähes kolmannes metsänomistajista

Tuttavapiirini kolme lapsiperhettä on tänä vuonna muuttanut Etelä-Suomesta Kajaaniin

Metsänhoitoyhdistysvaalit innostivat eniten Yli-Iissä – valtakunnallisesti maanviljelijöiden osuus valituista laski tuntuvasti

Puurakentamisen lisääminen ei juuri lisää hakkuupainetta