Helsingin Jätkäsaaren puukorttelin nousee parhaillaan ristiin laminoidusta puusta kahdeksankerroksinen toimistorakennus. Se on lajissaan maan suurin puusta rakennettu toimistokiinteistö.
Peliyhtiö Supercellille syksyksi valmistuva puutoimisto on osa rakennusyhtiö SRV:n rakennuttamaa puukorttelia. Wood City yhdistää kaupunkiasumisen, työssäkäynnin ja hotellimajoituksen.
Puukerrostaloissa asutaan jo, toimistoon muutetaan vajaan vuoden kuluttua. Niin ikään puusta rakennettavalle hotellikiinteistön operaattori- ja sijoittajakilpailu on käynnissä, rakentamisen arvioidaan alkavan kuluvan vuoden alkupuoliskolla.
"Puusta – tottakai!
Toimistokiinteistön ostajaa edustava Supercellin projektijohtaja Janne Saarinen perustelee valintaa ympäristöystävällisellä ja peliyhtiön brändiin ja 240 hengen luovan työyhteisön muuttuviin tarpeisiin sopivilla ratkaisuilla – suomalaisuudellakin.
Hinta?
"Samaa kustannustasoa – ei voi sanoa, että puu tai betoni olisi toista edullisempi."
Toimistorakennuksen hinta on liikesalaisuus. Koko puukorttelin arvo Jätkäsaaressa on noin sata miljoonaa euroa.
Harjakorkeuteensa jo noussut toimistorakennus on hybridi:
"Puu ei pärjää kokonaan yksinään", kertoo rakentamisen ammattilainen ja Wood City -hankkeen projektipäällikkö Antti Aaltonen SRV:ltä.
Lvl-viilupuuta käytetään toimistorakennukseen 2 300 kuutiometriä – enemmän kuin mihinkään yksittäiseen puurakennukseen tähän mennessä Suomessa. Betonia menee 3 000 kuutiota ja raudoitteita puoli miljoonaa kiloa. Ykköskerros, hissikuilu ja pysäköintitalo ovat betonia.
Hiilijalanjäljen osalta vastaavien betoni- ja puurakenteisten 8-kerroksisten toimistokiinteistöjen runkoa voi verrata keskenään. Niin teki pääurakoitsija SRV kehittäessään puukorttelia yhdessä kaavoittajan eli Helsingin kaupungin kanssa.
SRV lasketti hiilidioksidipäästöt sekä betoniselle peruselementtirakennukselle että valitulle hybridi-puukerrostalorakennukselle. Rakennuksen elinkaareksi ajateltiin 60 vuotta. Puutalo kestää niin kauan kuin sitä halutaan ylläpitää.
Eroksi 60 vuoden elinkaarelle syntyi hiilidioksidipäästöiksi muunnettuna noin miljoona kiloa ilmastoa lämmittävää kasvihuonekaasua. Hiilinieluna toimivan puurakennuksen etu hiilijalanjäljessä oli tässä 30 prosenttia pienempi CO2-päästö verrattuna betonirunkoiseen.
Vertailukohteena ollut pohjavalinta betonielementeistä – perustukset, runko ja julkisivu – olisi tuottanut yhteistyökumppani Green Building Partnersin tekemän laskelman mukaan 3 175 419 kilon kasvihuonepäästöt. Valittu lvl-puuelementtitalo tuottaa kuudessa vuosikymmenessä 2 218 867 kilon päästöt sisältäen myös rakennuksen purkamisen.
Puu toimii hiilinieluna. Puukerrostalon hiilijalanjälki on vasta vuosikymmenten jälkeen yhtä syvä kuin se on betonikerrostalolla jo sen valmistuttua.
Rakennetulla ympäristöllä on ratkaiseva merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä. Onko yhden rakennuksen miljoona kiloa vähemmän hiilidioksidipäästöjä sitten vähän vai paljon?
Energia- ja ympäristötehokkuuden kannalta on tärkeää huomioida rakennuksen koko elinkaari, sillä valtaosa rakennetun ympäristön päästöistä syntyy kiinteistöjen käytön aikaisesta energiankulutuksesta. Rakennuksia lämmitetään, jäähdytetään ja niissä kuluu sähköä.
Rakennusteollisuus RT:n arvion mukaan rakentamisen ja rakennusmateriaalien osuus koko elinkaaren aikaisista päästöistä on viidenneksen suuruusluokkaa.
RT:n arvion mukaan rakennuksissa käytetään lähes 40 prosenttia kaikesta Suomessa kulutettavasta energiasta ja ne aiheuttavat yli 30 prosenttia päästöistä.
Energiaviraston tilastojen perusteella EU:n päästökauppaan kuuluvien kaikkien suomalaisten laitosten yhteenlaskettu hiilidioksidipäästöjen määrä oli 26,2 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuonna 2018. Päästökaupan piiriin kuuluvat muun muassa sementin valmistus ja rautametallien tuotanto- ja jalostuslaitokset.
Valtio tarjoaa jatkossa isojen kaupunkien puurakentajille selvää rahaa ARA-korkotukiasuntojen käynnistysavustuksena.
Helsingin seudulla tukisumma on 10 000 euroa asuntoa kohti, muualla Suomessa 3 000–5 000 euroa asuntoa kohti.
Lue lisää: Pilvenpiirtäjä puusta? Stora Enso: Miksei!
Puuelementtirakennus ei painu kuin 2–3 milliä kerrokselta
