Rakentaminen

Hurja muutos: Rapistunut pohjalaistalo nousi uuteen loistoon – Vanhoja taloja on Suomessa toisinaan pilattu ajattelemattomilla remonteilla

Vanhan talon ulkonäkö voi hämätä. Pahannäköisetkin vauriot ovat toisinaan yksinkertaisia korjata, kuvailee pohjalaistalolle sydämensä menettänyt Jari Vesanen.
Jari Vesanen
Talon vuodelta 1749 oleva hirsimateriaali oli poikkeuksellisen hyvää, Jari Vesanen kertoo. Päätöstä talon hankinnasta piti kypsytellä pitkään. ”Mietittiin mitä tehdään, rampataanko täällä jatkuvasti vai unohdetaanko tämä? Ei me unohdeta tätä, tämä on jotakin, mitä halutaan tehdä.”

Katso, uskomaton muodonmuutos! Pohjanmaan komein tuli Sipooseen!

Jari Vesasen ja hänen puolisonsa Riitan pelastama pohjalaistalo on noussut otsikoihin syystä, joka on helposti nähtävissä.

Hurjan näköiseen kuntoon päässeessä, kauhavalaisessa hirsitalossa oli asuttu viimeksi 1970-luvulla.

Nyt perinteisin menetelmin kunnostettu Varpula-niminen punainen pohjalaistalo on alueensa todellinen katseenvangitsija.

Talo on sisustettu 1800-luvun tyyliin vanhaa kunnioittaen.

Lisää tunnetta tarinaan tuo, ettei Vesanen itse ole rakentamisen ammattilainen. Hän etsi kotia itselleen ja puolisolleen mutta ihastui lähes selittämättömästi rapistuneeseen taloon.

Silti Jari Vesanen karsastaa kertomuksia, joissa vanhan talon kunnostus nähdään valtavana voimain­ponnistuksena ja sen tekijät suurin piirtein sankareina.

”Se ei ole niin valtavan työlästä. Se vain poikkeaa valtavirrasta. Mikä tahansa rakennushanke, jossa on käsityötä mukana, vie työtunteja. Niin vievät talopaketitkin.”

Myös ulkonäkö saattaa pettää. Vanhoissa hirsitaloissa voi olla Vesasen mukaan pahannäköinenkin vaurio, joka on lopulta yksinkertainen korjata.

Vesasten ostamassa pohjalaistalossa huomiota herättävin vaurio oli murtunut takkamuuri, jonka hajoaminen oli kerryttänyt kosteutta seinään. Tiilikasa oli romahtanut ulos lahonneesta seinästä.

Seinä oli hurjan ja pelottavan näköinen ilmestys – ja valtavan selkeä korjata, Vesanen sanoo. Vaurioituneet hirret poistettiin ja uutta laitettiin tilalle. ”Se oli siinä.”

Sisäilmaongelmaisessa modernissa talossa vaikeuksien ratkaiseminen voi olla paljon monimutkaisempaa ja kalliimpaa, hän pohtii.

Päätös pohjalaistalon ostosta ei ollut helppo.

Kolme kertaa Vesanen puolisoineen lähti ränsistyneen talon luota. Aina he palasivat takaisin kuin jonkin erikoisen voiman vetäminä.

”Jos ihmisten kanssa on kemiaa, niin tuossa tapauksessa talon suhteen oli kemiaa. Se puhutteli.”

Puolison rakennusalalla oleva veli varoitti pariskuntaa lähtemästä työlääseen siirtourakkaan niin huonokuntoisen talon kanssa. Hän neuvoi katsomaan, että edes ikkunanalustat ovat kovia. Vesanen tökki puukolla alustoja ja totesi, että kovia ovat.

Taloa esitellyt urakoitsija kertoi auliisti vahingoista ja painotti, että Pohjanmaa on täynnä taloja, joissa on parempikuntoisia hirsikehikoita.

Pariskunta kiersi urakoitsijan kanssa ympäriinsä tutustumassa ehjempiin rakennuksiin, mutta ne eivät tuntuneet miltään karismaattisen pohjalaistalon jälkeen.

Pohjalaistalon jyhkeät hirret ovat peräisin 1700-­luvulta Lapuan vanhasta kirkosta. Taloon kuljetaan kivirappusia, jotka ovat aikoinaan vieneet kirkon sakastiin.

Kun kirkon tilalle rakennettiin uusi, vanhan hirret huutokaupattiin. Arvostettu kirkonrakentaja Heikki Kuorikoski, jonka kädenjälkeä ovat muun muassa Lapuan tuomiokirkko sekä Laukaan ja Konginkankaan kirkot, rakensi niistä Kauhavalle kaksi taloa.

”Kärjistetysti hän joutui korjaamaan Engelin jälkiä”, Vesanen kuvailee perimätietona kerrottua tarinaa.

”Engel ei osannutkaan piirtää kirkkoa, joten Kuorikoski joutui Lapualla tekemään piirustuksista toimivia.”

Lopulta pohjalaistalo siirrettiin Kauhavalta 400 kilo­metriä Sipoon Talmaan jälleenrakentamista varten.

Taloprojekti vieräytti liikkeelle muitakin suuria ideoita. Nyt Talmaan on suunnitteilla perinnekylä, jonne on tarkoitus tuoda jopa kymmeniä vanhoja hirsitaloja.

Jari Vesanen
Hyvät hirret säilyvät vähintäänkin vuosisatoja, elleivät ne kastu tai pala. Vanhan hirsitalon täytyy kuitenkin päästä kuivumaan joka suunnasta. Rakentamisessa kannattaa pitää elossa erilaisia ratkaisuja, jotta myöhemmin voidaan nähdä, mikä toimii, Jari Vesanen sanoo. Klikkaa oikealle nähdäksesi talo ennen remonttia.

Vanhoja taloja on Suomessa pilattu ajattelemattomilla remonteilla.

Vanhojen hirsitalojen idea on se, että ne pääsevät kuivumaan joka suuntaan, Vesanen muistuttaa. ”Pahimmasta päästä olisi pistää muovimatto, hirsiseinään muovinen kosteussulku ja kivi- tai lasivillaa. Päälle vielä laudoitus ja kosteutta läpäisemätön lateksimaali.”

Pohjalaistaloonkin oli tehty muutoksia, jotka vaurioittivat talon rakenteita.

1950-luvulla siitä tehtiin paritalo. Toisella puolella asui yksin vanhapoika, toisella puolella vanhanpojan veli perheineen. Perhe teki remontin viimeisen päälle: siihen kuuluivat ajan hengen mukaisesti muovimatot.

Vanhanpojan puoli vanhoine puupintoineen on säilynyt näihin päiviin saakka hyvässä kunnossa. Muovimattojen puoli talosta taas oli mädäntynyt mattojen alla.

On rohkeutta ja viisautta pysyä erossa valtavirran uudistalorakentamisen trendeistä, Vesanen linjaa. ”Pitää tutkia, miten talo on tehty ja pysyä vastaavissa menetelmissä.”

Hirsi on Vesasen mukaan materiaalina lähes ikuinen. Aurinko haperoittaa pintalaudoituksen, mutta hirsi säilyy, ellei se kastu tai pala.

Huonoista ideoista Vesasella on omaakin kokemusta.

Yksi fiksulta vaikuttanut ehdotus pohjalaistalon rakennusvaiheessa oli modernin kellarin rakentaminen.

Talon alle tehtiin 160-neliöinen lämmin kellari, jonne saatiin esimerkiksi kodinhoitohuone ja sauna.

Kellari osoittautui rakennusprojektin työläimmäksi ja kalleimmaksi osaksi. Jos Vesanen saisi valita uudestaan, hän rakentaisi samat tilat piharakennuksiin.

Pihapiiri luo lisäksi tunnelmaa ja harmoniaa, hän sanoo. ”Tontille pitäisi rakentaa vähintään kolme rakennusta, jotka muodostavat suljetun alueen.” Myös Talmaan kaavaillussa perinnekylässä pihapiiriajattelu elää vahvana.

Asuinkäytössä talo on ollut vuodesta 2006. Pariskunnan pyörittämällä Varpulan luomutilalla oli aiemmin mansikan itsepoimintaa. Siinä yhteydessä tuhannet ihmiset pääsivät näkemään talon.

Osa ihmetteli 1800-luvun tyyliin sisustetun kodin keskellä, missä pariskunta itse oikein asuu. Vanhassa hirsitalossa on Vesasen mukaan lähes ylimaallista seesteisyyttä.

”Japanissa puhutaan feng shuista, en tiedä, onko sille suomalaista sanaa. Yksi teoria harmonian synnystä vanhoihin taloihin on se, että ne rakennettiin aikana ennen metrijärjestelmää. Tuolloiset mitat juontuivat ruumiinosista: syli, kyynärä ja jalka. Ruumiinosat noudattavat kultaisia leikkauksia, joten rakennuksiinkin tuli niitä luonnostaan”, hän järkeilee.

Yhdestä asiasta Vesanen on varma: rakentamisen monimuotoisuutta kannattaa vaalia.

”Luonnon monimuotoisuuden säilymisestä pitää olla huolissaan, koska luonnonvalinta näyttää ajan myötä, mikä on voittava ratkaisu. Rakentamisessa on sama juttu.”

Jos yli 100-vuotias rakennus on yhä hyvässä kunnossa, jotakin on tehty epäilemättä oikein, Vesanen pohtii. Ja jotakin väärin, jos 30-vuotiasta taloa lähdetään purkamaan.

”Jos meillä on nyt massiivinen hometalo-ongelma, asioita on tehty myös massiivisesti väärin.”

Ritva Tuomi
1800-luvun tyyliin sisustettu Varpula on Jari Vesasen ja hänen puolisonsa koti. Hän on myöhemmin ostanut myös Lapuan keskustassa seisovan Kosolan talon.
Lue lisää

Sipooseen on suunnitteilla hirsitalokylä – ainutlaatuinen hanke herättänyt jo satojen yhteisöllisyydestä ja perinnerakentamisesta innostuneiden kiinnostuksen

Katso tunteellinen video talon kohtalosta: Maallemuuttaneen pariskunnan vanha hirsitalo paloi – etsivät nyt tilalle toista vanhaa hirsirunkoa

Omista kuusista veistetty hirsitalo sai päälleen käsintehdyn peltikaton ja eristeeksi lampaanvillaa

Kunnat jättävät jätevesivuotoja ilmoittamatta ja viemäreitä korjaamatta — jäteveden ylivuoto sai tienoon haisemaan elokuun lopussa Sipoossa