Rakentaminen

"Kohtuutta kiinteistöverotukseen" – kerätty summa on noussut jo lähes kahteen miljardiin euroon

Kiinteistöveron kertymä on viisinkertaistanut kahdessa vuosikymmenessä.
Jaana Kankaanpää
Kiinteistöliitto Uusimaan Mika Heikkilän mielestä myös kiinteistöomistusta tulisi verottaa vasta siinä vaiheessa, kun syntyy tuloja myynnissä tai vuokrauksessa.

"Fiskaalisessa (veronkanto-) mielessä on helppoa ja ymmärrettävää ajatella, että verotetaan sellaista omaisuutta, mikä ei pysty pakenemaan maasta. Toisaalta, onko se sitten oikeudenmukaista, että joku voi omistaa sadoilla tuhansilla tai miljoonilla euroilla pörssiosakkeita ja hän ei omistuksestaan maksa mitään?"

Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnanjohtaja Mika Heikkilä ei esitä, että osakeomistuksetkin pantaisiin verolle, mutta:

"Miksi pitää olla niin, että kiinteän omaisuuden omistamisesta maksetaan koko ajan veroa ilman tulojakaan? Päinvastoin. Aika usein kiinteistön omistaminen aiheuttaa isojakin kustannuksia peruskorjauksineen ennen kuin se joskus myydään – ja silti verottaja katsoo, että omistamista sinänsä pitää koko ajan verottaa."

Kiinteistöveron kertymä valtakunnallisesti nousee verottajalta saadun ennakkotiedon mukaan tänä vuonna 1 999 miljoonaan euroon. Kaksi miljardia euroa menee puhki näillä tiedoin 2020-luvun alkupuolella.

Kiinteistöveron valtakunnallinen kertymä on kasvanut vuodesta 1993 viime vuoden loppuun mennessä viisinkertaiseksi.

Kiinteistöliitto Uusimaan Heikkilä puhuu omassa asiassaan. Heikkilän mielestä kiinteistön omistamisesta ei pitäisi rangaista. "Myös kiinteistöomistuksen verotuksessa tulisi mennä lähemmäs ajatusta, jossa veroa menee vain mahdollisesti saadusta myyntivoitosta tai vuokrasta.

Näin verottaja toimii myös osakesijoitusten sekä esimerkiksi metsäkiinteistöjen osalla: vasta puun myyntitulo on veronalaista pääomatuloa.

Verotuksen periaatteisiin lukeutuu myös verotuksen oikeudenmukaisuus ja kohtuullisuuskin.

Kiinteistöverotus lisää myös asumisen kustannuksia. Vuokralla asuvakin maksaa vuokrassaan lopulta kaikki asuntoon kohdistuvat menot – kiinteistövero mukaan lukien.

Asutuskeskuksissa sekä asumiskustannukset että kiinteistöjen verotusarvot ovat korkealla.

Hallitukselta odotetaan kiinteistöveron uudistusesitystä marraskuun puolivälissä.

Edellinen hallitus jätti kiinteistöveron muutosesitykset vielä toistaiseksi odottamaan kiinteistöverotuksen arvostamisperusteiden uudistustyön tuloksia. Silloisella lausuntokierroksella annetuista 37 lausunnosta iso osa oli hyvin kriittisiä. Hanke jäi Sanna Marinin (sd.) hallitukselle.

Kiinteistöalan sidosryhmiä ei Heikkilän mukaan uudestaan ole vaivattu lausuntopyynnöillä.

"Riskinä on, että sellaiset kiinteistöt, jotka eivät aidosti tuota (tuloa), tulevat kovemman verotuksen piiriin", Heikkilä pelkää.

Yleislinjana on puhuttu, että verokertymää ei ole tarkoitus kasvattaa uudistuksella, vaan poistaa epätasa-arvoa verotuksesta. Millaista arvostamisjärjestelmää kiinteistöihin sovelletaan, jää nähtäväksi.

Uusien verotusarvojen määrittäminen vaikkapa harvoin kaupan oleville maatalouskiinteistöille on hankalaa. Toteutuneita kauppahintoja on yhtä vähän kuin kauppojakin.

Mahdollinen kolmen vuoden siirtymäaikakin on kiinteistömaailmassa lyhyt aika.

Kunnille kiinteistövero on ollut kasvava tulonlähde. Valtio määrää verolle minimin verotusarvosta.

"Kuntapäättäjä ei saisi ajatella, että kiinteistöveroa voisi aina kiristää."

Kiinteistöveron korvaaminen jollain toisella veromuodolla olisi sekin hankalaa, samoin veron alentaminen.

Mika Heikkilä edustaa maltillista linjaa. Nykyinen verotuksen taso saisi jo riittää.

Kiinteistönomistajat eivät ole olleet barrikadeille noussutta väkeä:

"Asunnon ja kiinteistönomistajat ovat vakaata, asiansa hoitavaa väkeä: samaa ryhmää, joka muutenkin maksaa paljon veroja", 12 000 jäsenyhtiötä palvelevan Kiinteistöliitto Uusimaan Heikkilä kuvaa jäsenkuntaa.

Timo Filpus
Lue lisää

Kiinteistöveroon kohtuutta

Suojellun alueen kiinteistövero

Ennen kerättiin katumaksua, nyt epämääräistä kiinteistöveroa – saako maalainen vastinetta verolle, jos kunta ei hoida edes tietä?

Osakas pulittaa tiemaksut, mutta joutuu silti lanaamaan ja auraamaan itse, jotta maitotilan liikenne hoituisi