Rakentaminen

Saunat, aitat ja muut pienet rakennukset halutaan vapauttaa luparumbalta – veden, viemärin ja sähkötkin saa vetää, mutta keittiö voi olla liikaa

Alle 30-neliöisen muun kuin asumiseen tarkoitetun rakennuksen saisi uudessa kaavoitus- ja rakentamislaissa tehdä ilman lupaa. Rakentajan oma huolellisuus korostuu, sillä rakennusmääräyksiä ja muuta rakentamiseen liittyviä säädöksiä olisi edelleen noudatettava.
Kari Salonen
Tuore lakiehdotus sallisi muun muassa alle 30-neliöisen pihasaunan rakentamisen ilman rakentamislupaa. Vapautus ei kuitenkaan poista velvollisuutta noudattaa kaavamääräyksiä ja muita rakentamiseen liittyviä säädöksiä.

Alle 30 neliömetrin kokoiset, muut kuin asumiskäyttöön tarkoitetut rakennukset ja alle 50-neliöiset katokset voi tulevaisuudessa rakentaa Suomen jokaisessa kunnassa ilman rakentamislupaa, jos uusi kaavoitus- ja rakentamislaki etenee ympäristöministeriön valmisteleman ehdotuksen mukaan.

"Tämä liittyy hallitusohjelman tavoitteeseen rakentamisen sujuvoittamisesta, halutaan sujuvoittaa prosesseja", hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi ympäristöministeriöstä taustoittaa.

Yksi uudistuksen seuraus olisi rakentajien nykyistä tasapuolisempi kohtelu, kun valtakunnallinen laki korvaisi kuntien nykyiset kirjavat määräykset pienten rakennusten luvanvaraisuudesta.

Kuntien rakennusvalvonnan työtaakka kevenisi joissakin kunnissa merkittävästi.

Kunnat voivat nykyään rakennusjärjestyksellään määrätä, miltä rakennushankkeelta edellytetään rakennuslupaa, miltä toimenpidelupaa ja miltä toimenpideilmoitusta

Nämä menettelyt poistuisivat uudessa laissa kokonaan. Nykyisen kolmijaon sijaan olisi vain yksi rakentamislupa.

Martinkaupin mukaan jako eri menettelytapoihin on jäänyt ajastaan jälkeen. Niiden tulkinnanvaraisuus on johtanut oikeusriitoihin.

"Meillä on ollut vino pino oikeusjuttuja esimerkiksi siitä, mikä lupamuoto olisi pitänyt vaatia tai onko kysymyksessä rakennus. Uudistus helpottaa tuomioistuinten työtaakkaa."

Vaikka rakentamisluvan vaatimus jäisi pois, rakentajan olisi edelleen noudatettava kaikkia muita rakentamisen säädöksiä ja määräyksiä. Piharakennus syö tontin rakennusoikeutta entiseen tapaan. Tyypillisesti kunnat rajoittavat myös piharakennusten sallittua enimmäismäärää tontilla.

Kaavamääräykset kieltävät rakentamisen yleensä tietyn vähimmäisetäisyyden päästä rannasta.

Asemakaavoissa voidaan edelleen määrätä esimerkiksi julkisivumateriaaleista ja kattojen kaltevuuksista.

Myös Suomen rakentamismääräyskokoelma pysyisi voimassa.

"Vaikka alle 30-neliöisen rakennuksen voi rakentaa ilman, että rakennusvalvontaa otetaan mukaan, se ei tarkoita, ettei pitäisi noudattaa vaatimuksia esimerkiksi turvallisuudesta ja ilmanvaihdosta."

Rakentamislupaa ei edellytettäisi, vaikka alle 30-neliöiseen rakennukseen tulisi tulisija, sähköt, vesi- ja viemäriliittymä.

Sen sijaan rakennuksen varustaminen keittiöllä johtaa Martinkaupin mukaan herkästi tulkintaan, että käyttötarkoitus on asuminen, jolloin lupa tarvitaan.

Rakennushankkeeseen ryhtyvän vastuulla on, että talotekniikka suunnitellaan ja toteutetaan ammattitaidolla ja vaadittavilla pätevyyksillä.

Kun rakentamaan ryhtyy ilman viranomaisvalvontaa, huolellisuus korostuu. Viimeistään kiinteistöä myydessä hutilointi kostautuu, jos osoittautuu esimerkiksi, että piha-aitta sijaitsee liian lähellä tontin rajaa.

Kuntien rakennusvalvonnalla on myös mahdollisuus tarkistaa jälkikäteisvalvonnassa, että rakennusmääräyksiä on noudatettu.

Ilman rakentamislupaa tehtyjen pienrakennusten kiinteistöverotus on toistaiseksi epäselvää. Ajatuksena on, että uuden kaavoitus- ja rakentamislain mukaan verottaja saisi tiedot kiinteistöverotusta varten kuntien rakennusvalvontaviranomaisten rakennetun ympäristön tietokantaan tekemistä kirjauksista. Jos rakennusvalvonnalla ei ole tietoa rakennushankkeista, tieto verotusta varten ei siis kulkisi tätä kautta. Vapautuisivatko uudet pienrakennukset kiinteistöverosta?

"Sitä en osaa spekuloida ollenkaan. Lakiuudistuksen fokuksena on ollut rakennusvalvonnan sujuvoittaminen. Odotan jännityksellä, millaisia lausuntoja lakiehdotukseen tulee."

Uusi laki voisi tulla voimaan vuonna 2024. Martinkaupin mukaan pienten rakennusten luvanvaraisuuden poistaminen on poliittisesti riidaton asia.

Säädöksen eteneminen riippuu kuitenkin koko maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen jatkokäsittelystä. Uudistuksen ehdotuksista esimerkiksi yleiskaavojen viherrakennealueet ovat herättäneet hallituspuolueiden välillä kiistaa, joka saattaa jarruttaa lain etenemistä.

Lue lisää

Raskaspäästöinen paalutus kaupungeissa on jäämässä pois pakollisesta hiililaskennasta – ilmastoselvitys ei pääosin koske loma- ja maatilarakennuksia

Hallituksessa erimielisyyttä rakentamislaista – laki lähti lausunnoille ja MTK pitää sitä haastavana maanomistajille

Kaupan liiton Mari Kiviniemi haluaa nykyistä paremmat mahdollisuudet erikoiskaupalle keskustojen ulkopuolella: "Kauppa mieluusti näkisi tämän erityissääntelyn poistuvan"

Elinkeinoelämän järjestöt lyttäävät maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen – MTK:n Marttila: "Missä viipyy lunastuslain uudistus?"