Elinvoimainen Suomi on turvallinen Suomi

Maantieteellisesti laaja-alainen elinvoima on turvallisuuden peruskivi. Kuva: Kai Tirkkonen

Arvoisa Maaseudun Tulevaisuuden lukija. Tämä on ensimmäinen kolumnini vastaavana päätoimittajana 110-vuotista historiaansa tänä vuonna juhlivassa lehdessä. Olo on samaan aikaan hykerryttävän innostunut ja jännittynyt. Onhan Maaseudun Tulevaisuus suomalaisessa mediakentässä instituutio, jonka tekemisiä ja tekemättä jättämisiä seurataan tarkasti.

Lehti aikoo myös jatkossa olla maakuntien ja maaseudun ääni yhteiskunnallisessa keskustelussa. Samalla haluamme olla alueiden asukkaiden sanansaattaja heidän iloineen ja murheineen. Turvallisuuspoliittisen tilanteen kiristyminen Euroopassa Venäjän aggressiivisuuden seurauksena on konkretisoinut usein toistellun totuuden siitä, että meillä on itänaapurin kanssa yhteistä rajaa yli 1 300 kilometriä.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että Suomeen mahtuu koko rajan mitalta erilaisia todellisuuksia alkaen elinkeinoista ja identiteeteistä. Suomi ei ole monoliitti, eikä kaupungistumiskehitys ainoa todellisuus. Haluamme tuoda esille megatrendien alla tapahtuvaa kehitystä ja pitää ääntä harvaan asuttujen alueiden tulevaisuudesta.

Tämä pätee myös sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen. Koko maan puolustamista korostetaan puheissa, mutta turvallisuuden peruskivi muurataan laaja-alaisesta elinvoimasta. Alueiden kehittämisestä on siksi huolehdittava myös normaalioloissa ja ennen kaikkea silloin. Keskustelu maaseudun ja kasvukeskusten välillä kärjistyy helposti. Vastakkainasettelu on helppoa, mutta harvoin hyödyllistä. Hedelmällisempää on etsiä yhteisiä nimittäjiä ja tavoitteita.

Suomalaisesta ruuantuotannosta ja energiaomavaraisuudesta tuli muodikasta koronapandemian ja Venäjän aloittaman Ukrainan-sodan seurauksena. Kriisit ovat kiistämättä korostaneet huoltovarmuuden merkitystä, mutta kotimaisuus on myös itseisarvo. Se on sukua terveydelle, jonka arvon ymmärtää vasta, jos sen menettää. On helpompaa ylläpitää sitä kuin yrittää palauttaa menettämäänsä takaisin. Kyky selviytyä arjessa omin voimin on itsenäisyyttä.

Emme halua jatkossakaan olla norsunluutornissa sormi pystyssä opettamassa, vaan kunnioittaa lukijoidemme oikeutta ja kykyä muodostaa itse mielipiteensä. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö lehti painottuisi sisällöllisesti tiettyihin aihepiireihin muita vahvemmin. Tämän ohella kiritämme itseämme yhä kovempaan kiitoon yleisuutislehtenä sekä digitaalisilla alustoilla että paperiversiona. Lehden linja ilmenee pääkirjoituksista.

Lukijoidemme maailma on laaja ulottuen alkutuotannosta ja metsistä muuhun yrittäjyyteen, harrastuksista arkiseen aherrukseen, kyläteistä politiikan valtaväylille.

Olemme mieluummin ratkaisujen hakija kuin ongelmien luettelija. Lehden on tarjottava myös iloa ja hengähdystä. Viihdekään ei ole kirosana, sillä elämästä saa nauttia.

Lehti syntyy vuorovaikutuksessa ja -vaikutuksesta lukijoidensa kanssa. Ruusut ilahduttavat ja risut pistävät miettimään, menikö jossain mönkään. Molemmat kehittävät ja siksi molempia tarvitaan. Olemme olemassa toisiamme varten, joten ollaan yhteyksissä!