Uutiset

Pinnallisen koukistajajänteen syvemmät vammat yleistyneet ravureilla, käyttötapa vaikuttaa: ratsuilla vauriot yleensä jalan eri kohdassa

Kasvaneen vauhdin lisäksi alustojen koventuminen voi altistaa hevosia jalkojen jännevaurioille, arvioi eläinlääkäri Kimmo Elfving.
Leena Lehtinen
Tampereen hevosklinikan eläinlääkäri Kimmo Elfving tekee paljon hevosten ortopedistä kirurgiaa. Tukisiteen katkaisussa hevonen nukutetaan ja käännetään selälleen. Koko toimenpide nukutuksineen ja heräämisineen kestää normaalisti reilu kaksi tuntia.

Hankosidevammat ovat urheiluhevosten pehmytkudosvaurioista yleisimpiä. Koukistajajänteiden vammat eivät ole koko kuvassa yleistyneet, mutta syvemmällä pinnallisen ja syvän koukistajan rajapinnassa syntyvät sen sijaan ovat etenkin ravureilla.

"Ennen oli enemmän niitä vammoja, jotka olivat pinnallisessa kudoksessa ja tulivat banaanin muotoisina selvästi näkyviin", toteaa arvostettu ortopedinen kirurgi, eläinlääkäri Kimmo Elfving Tampereen hevosklinikalta.

Hevosen käyttötarkoitus vaikuttaa paljon loukkaantumisiin. Ratsuilla tavataan useammin syvän koukistajajänteen tukisiteen vammoja. Varsinkin estehevosilla ja poneilla ne ovat suhteessa muihin jalkavaurioihin yliedustettuina.

Kun kuvantamisen menetelmät ovat parantuneet, syvän koukistajajänteen vammoja on saatu useammin esiin myös aivan jalan alaosassa. Osassa kavioperäisistä ontumista onkin Elfvingin mukaan kysymys syvän koukistajan vaurioista.

Pinnallisen koukistajan tukiside voidaan katkaista etujaloista ehkäisevänä toimenpiteenä. Kirurgia lähdettiin kehittämään laukkahevosille, joilla jännevammat ovat vielä yleisempiä.

Laukkahevosilla tukiside saatetaan ennaltaehkäisevästi katkaista myös terveestä jalasta, jos toiseen jalkaan tehdään sama operaatio alentamaan vamman uusiutumisriskiä.

Pikkuvarsoilla myös syvemmän koukistajan tukiside voidaan katkaista, jos se alkaa kasvuvaiheessa kiristää liikaa. Tällöin hevonen kävelee ihan kavion kärjellä, mistä seuraa vaivan nimitys, pukinkavio.

Kimmo Elfvingin mukaan on erikoista, että paksurakenteisen tukisiteen katkaisu ei haittaa niitä myöhemmin. Vanhoilla ratsuilla saman rakenteen spontaani vammakin voi katkaista uran.

Ranskalainen hevosortopedi ja ultraäänitutkimusten uranuurtaja Jean-Marie Denoix on tehnyt tutkimuksen siitä, mitä tekijät altistavat jännekudosvaurioille. Merkitseviksi nousivat kova vauhti ja kovat alustat.

Kun varsinkin syvempiä jännekudosten vaurioita tavataan Suomessakin enemmän kuin 15 vuotta sitten, Elfving pohtii, mikä muu kuin nopeutunut vauhti voisi niille altistaa.

Herkästi ajatellaan, että koukistajajännevammoja tulee enemmän pehmeillä alustoilla.

"Myös kovilla alustoilla rasitus voi lisääntyä. Samoin jos alusta ei ole pitävä tai se on suorastaan liukas, ne altistavat ylipäätään kaikille vammoille. Kun hevonen väsyy suorituksen aikana, vammoja tulee herkemmin."

Mahdollisia syitä on toki muitakin: valmennusmenetelmien ja kengityksen vaikutukset biomekaniikkaan ja myös hevosten jalostus. Näistä ei ole juuri tutkimusta.

Sen sijaan maailmalla on tutkittu paljonkin pinnallisen koukistajajänteen tukisiteen katkaisun vaikutusta hevosen biomekaniikkaan eli sen kykyyn tuottaa liikettä ja voimaa.

Hevosen jänteet ovat lihasten jatkeita, joten ne toimivat hevosen liikkuessa ikään kuin iskunvaimentimina.

Kun polven yli ristiin kulkeva tukiside katkaistaan, pinnallinen koukistajajänne jää edelleen kiinni suoraan yläpäästään. Lihas-jännepaketti saa Elfvingin sanoin lisää pituutta ja myös sen joustovara paranee.

Jos hevosella on alla suhteellisen tuore jännevaurio, joka on parantumassa, tukisiteen katkaisu myös edistää jänteen verenkiertoa ja vaurioalueen turvotus vähenee. Se jatkaa niitä myönteisiä vaikutuksia, joita saadaan akuutissa vaiheessa, kun vaurioaluetta hoidetaan kylmäämällä ja tulehdusta poistavalla lääkityksellä.

Ravureilla ei ole havaittu, että tukisiteen katkaisu lisäisi muiden vammojen yleisyyttä.

Tampereen hevosklinikalla pinnallisen koukistajajänteen tukisiteitä on leikattu 1990-luvulta asti. Aluksi niitä teki klinikan perustaja Jukka Houttu avoleikkauksena.

Nykyisin tähystys on yleisin menetelmä. Viime vuosina niitä on tehty keskimäärin kerran kuukaudessa, joten ne eivät kuulu klinikan yleisimpiin kirurgisiin operaatioihin mutta eivät harvinaisimpiinkaan.

Potilaskortiston mukaan leikkaus on tehty suunnilleen yhtä usein suomenhevos- kuin lämminveriravureille.

Kun Teivossa on toimenpiteeseen vahva osaaminen, sinne myös saapuu muualta maasta hevoseläinlääkärien lähetteellä hevosia jatkotutkimuksiin, joissa arvioidaan kirurgian mahdollisuutta hoitona.

"Tukisiteen katkaisun teho ei tarkoita, että se poistaa ongelmien mahdollisuuden kokonaan mutta se vähentää uusintataipumusta", Elfving sanoo.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan, jotka painottuvat laukkahevosiin, jännevamman uusimisen riski on pudonnut 30–60 prosenttiin. Kaikkia hevosia kirurginen hoito ei ole auttanut.

"Vanhemmilla hevosilla voi jo olla jännekudoksen rappeumaa, mikä heikentää toipumista. Toisaalta ihan nuorillakin hevosilla jännekudos on herkkä niin kauan, kunnes se on saatu harjoituksella vahvistumaan."

Omien havaintojensa mukaan hän toteaa, että hevosen vammautuminen voi olla osin geneettistäkin. "Samoin hevosen luonnekin vaikuttaa osaltaan ennusteessa siihen, miten rennosti sitä pääsee toipumisen jälkeen treenaamaan."

Parhaissa tapauksissa hevonen on pinnallisen koukistajajänteen operaation jälkeen noussut lajinsa huipulle, jopa ravikuninkaaksi asti.

Leena Lehtinen
Tähystämällä mennään sisään jalan karpaalikanavaan, jonka sisällä kulkevat sekä pinnallinen että syvä koukistajajänne.

Leena Lehtinen
Oikealla on syvän koukustajajänteen radiaalinen haara. Vasemmalla kalvon alla on osa tukisiteestä.

Leena Lehtinen
Koko tukisiteen katkaisu on tärkeää, jotta hevonen hyötyy toimenpiteestä. Pinnallinen koukistajajänne jää edelleen kiinni suoraan yläpäästään.

Leena Lehtinen
Jostain syystä pinnallisen koukistajan vammat ovat siirtyneet eri kohtaan, syvemmälle jänteiden rajapintaan. "Ennen oli enemmän niitä vammoja, jotka olivat pinnallisessa kudoksessa ja tulivat banaanin muotoisina selvästi näkyviin", Kimmo Elfving toteaa.

MT Hevoset
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Biologiset plasmahoidot ohittaneet viime vuosina suosiossa kirurgian hevosten jännevammojen hoidossa

Mikä avuksi, kun kilpahevosen henki ei kulje? Eläinlääkäri kertoo

Urheiluhevosiin erikoistunut eläinlääkäri keskittyy vammojen ennaltaehkäisyyn – hevosten hoitaminen on myös empaattista yhteistyötä ratsastajien kanssa

Gallup
MT Ravinetti Youtubessa
MT Ravinetti Youtubessa
Siirry kanavalle
Uusin TalkKari
Katso video