Uutiset

"Kyllä, me vaadimme hevosilta 10–15 kertaa vuodessa paljon lähdön viimeisillä 200 metrillä" – 10 000 ravilähtöä ilman ajokieltoa ohjastanut Erik Adielsson kaipaa asiallista keskustelua lajin asemasta yhteiskunnassa

Hän toivoo, että raviurheilu lajina voisi entistä paremmin tuoda esiin hevosen hyvinvoinnin eteen tehtävän työn.
Antti Savolainen
"Ymmärrän ympäröivän yhteiskunnan paineen, mutta meidän on kuitenkin pystyttävä sanomaan suoraan: Kyllä, me vaadimme hevosilta 10–15 kertaa vuodessa paljon lähdön viimeisillä 200 metrillä. Mutta teemme sen hyvin valmennettujen hevosten ehdoilla", sanoo Ruotsin kärkiohjastajiin kuuluva Erik Adielsson.

Erik Adielsson on yksi Ruotsin menestyneimmistä lainaohjastajista. Yli 5 200 voittoa ohjastanut, nykyään Tukholman seudulla asuva Adielsson on opittu tuntemaan analyyttisenä ja tarkkana kuskina.

Viime vuosina Adielsson on keskittynyt pääasiallisesti viikon pääraveihin.

"Olen ilman muuta etuoikeutetussa asemassa. Pystyn olemaan lasteni arjessa paremmin mukana, kun en kierrä joka päivä raveissa. Pystyn myös luonnollisesti keskittymään ajotehtäviini entistä paremmin."

Jokin aika sitten Erik Adielsson saavutti merkittävän virstanpylvään. Tänä vuonna 47 vuotta täyttävä ohjastaja ei ole saanut yli 10 000 lähtöön ajokieltoa Ruotsissa ajetuissa lähdöissä. Ohjastaja myöntää, että rajan lähestyessä alkoi hän miettiä entistä tarkemmin ajamistaan.

"Puolisen vuotta ennen 10 000 lähdön rajan rikkoutumista huomasin ajaneeni jo 10 vuotta ilman ajokieltoa Ruotsissa. Viimeistään silloin nousi tavoitteeksi ajaa 10 000 lähtöä ilman ajokieltoa”, paljastaa Adielsson.

Vaikka Adielsson ajaa siististi ja hallitusti, korostaa hän keskittymisen suurempiin raveihin helpottavan ajokielloilta välttymistä.

"En tarkoita, että esimerkiksi lounasraveissa olisi jollakin tapaa kovempi ajokulttuuri. Kuitenkin Solvallassa ajaessani ajan useimmiten rutinoituneita kuskeja vastaan. Tällöin lähdöistä tulee tietyllä tapaa helpompia ja siistimpiä ajaa”, analysoi Adielsson.

Puheen kääntyessä vuoden vaihteessa kiristyviin ajotapalinjauksiin Ruotsissa, nostaa Adielsson esiin yhden keskeisen seikan.

"Ajotavat ovat siistiytyneet huomattavasti verrattaessa vaikkapa 20 vuoden takaisiin aikoihin. Laji on mennyt tässä suhteessa todella paljon eteenpäin. Toki työ on kesken ajotavoista puhuttaessa. Ymmärrän ympäröivän yhteiskunnan paineen, mutta meidän on kuitenkin pystyttävä sanomaan suoraan: Kyllä, me vaadimme hevosilta 10–15 kertaa vuodessa paljon lähdön viimeisillä 200 metrillä. Mutta teemme sen hyvin valmennettujen hevosten ehdoilla."

Adielsson toivookin, että raviurheilu lajina voisi entistä paremmin tuoda esiin hevosen hyvinvoinnista huolehtimisen.

"Vanha totuushan on hevosten hoitajat ajattelevat ennemmin suojattiensa terveyttä ja hyvinvointia kuin omaansa. Puhuttaisiin asioista oikeilla nimillä, ja korostettaisiin hevosen hyvinvointia. Meidän pitää uskaltaa kertoa entistä enemmän raviurheilun hyvistä asioista selkokielellä."

Ravipolitiikka on miehelle tuttua. Erik Adielsson istui muutaman vuoden Ruotsin raviurheilun keskusjärjestön ST:n hallituksessa. Hän ehti myös olla mukana ATG:n hallituksessa. Adielsson jättäytyi kuitenkin omasta tahdostaan pois raviurheilun luottamustoimista.

"Raviurheilun päätöksentekoprosessi on minun makuuni hitaanlainen. Muutosten aikaansaaminen ja uusista asioista päättäminen on pitkäaikainen prosessi. Demokraattiseen prosessiin kuuluu, että kaikkien sidosryhmien on saatava sanoa sanansa. Onko sanojia kuitenkin liikaa?”, kysyy Adielsson.

Ruotsalaisessa raviurheilussa on käynnissä organisaatiouudistus. Tulevassa ST:n hallituksessa kuusi paikkaa on korvamerkitty muun muassa eri raviratojen ja järjestöjen edustajille. Adielsson haluaa kuitenkin nähdä uudistuksen käytännössä ennen kuin uskoo sen toimivuuteen.

"Kelatessa aikaa 10–15 vuotta taaksepäin on Ruotsissa tehty useampi selvitys ja yritetty käynnistää uudistamisprosesseja päätöksenteon parantamiseen. Toivotaan että tästä uudesta uudistusprosessista tulisi valmista”, hymähtää Adielsson.

Adielsson nostaa esiin tietyllä tapaa kuluneen mutta aina yhtä ajankohtaisen asian; helikopteriperspektiivin käyttämisen raviurheilun päätöksenteossa. Adielssonin mukaan on aivan luonnollista, että esimerkiksi raviratojen edustajat ajattelevat oman radan etua päätöksenteossa.

"Älkää ymmärtäkö väärin. Välillä tuntuu, josko olisi parempi, että raviurheilun asioista olisi päättämässä pienempi ydinryhmä. Ryhmä koostuisi ihmisistä, jotka ajattelisivat päätöksiä tehtäessä koko maan raviurheilun etua. Ei yhden alueen. Silloin näiden henkilöiden ei tarvitsisi puolustaa tehtyjä päätöksiä omille sidosryhmilleen."

Haastattelun lopuksi kysyttäessä Adielssonin tulevaisuuden tavoitteista ja suunnitelmista on vastaus hyvin lyhyt ja selkeä.

"Noin 30 vuotta elämästäni olen ajanut kilpaa ja ollut tekemisissä hevosten kanssa. Tähän päivään mennessä en ole keksinyt mitään muuta näin mukavaa ja mielenkiintoista työtä. Olen edelleen yhtä innostunut ravilähdöistä kuin aiemmin."

Antti Savolainen
Erik Adielsson haluaisi nähdä raviurheilun päätöksenteossa enemmän henkilöitä, jotka ajattelevat koko lajin, ei tietyn alueen etua.
MT Hevoset
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Motin mitalla päähän – kritiikissä on kehityksen siemen

Ylen MOT tutkii eläinsuojelun ongelmatapauksia raveissa: eläinlääkärien uhkailu, piiskankäyttö ja suuvauriot suurennuslasin alla

Ravien ajotaparikkeiden tulkintaan tiukennuksia vuoden 2022 alusta Suomessa ja Ruotsissa – ohjastajia ja tuomareita perehdytetään loppuvuoden aikana muutoksiin.

Gallup
MT Ravinetti Youtubessa
MT Ravinetti Youtubessa
Siirry kanavalle
Uusin TalkKari
Katso video