Raviurheilun maailmankansalainen Kimmo Pekkala vaihteeksi Suomessa – ulkomaille lähtö polttelee kuitenkin takaraivossa

Kimmo Pekkala korostaa, että on saanut kokea hevosten kautta paljon hienoja asioita. Kuvassa hän on Teivossa Conny Sisun kanssa. Kuva: Sari Orreveteläinen

Kimmo Pekkala oli 1990-luvulla kysytty lainaohjastaja ja kengittäjä Pohjois-Suomessa. Maaliskuun 1998 jälkeen Heppa-järjestelmässä ei kuitenkaan löydy starttimerkintöjä lähemmäs 2 000 starttia ajaneelta ja niistä yli 130 voittaneelta mieheltä.

Pitkän linjan raviammattilainen karisti reilut 20 vuotta sitten Suomen tomut kengistään. Ensimmäisenä hän suuntasi Itävaltaan. Ari Kaarlenkaski oli jo silloin Itävallassa, mutta aloitti kuitenkin filiaalin pidon Ruotsissa ja tarvitsi jonkin kengittelemään ja hiittaamaan hevosia Itävaltaan. Pekkala tarttui mahdollisuuteen lähteä tutustumaan Keski-Euroopan raviurheiluun.

”Mikä ettei, ajattelin Arin kysyessä minua talveksi Itävaltaan. Vuoden verran tein hommia hänelle.”

Itävallan-keikka ei ollut Pekkalalle ensimmäinen ulkomaan työrupeama. Jo 1980-luvun lopulla vierähti muutama vuosi Mauri Jaaran matkassa Tanskassa. Vuoden Itävallassa olon jälkeen Pekkala suuntasi kohti Amerikkaa.

”Työskentelin Frank O’maralla. Oikein mukava ja mielenkiintoinen kokemus. Sitten sain kuitenkin todella mielenkiintoisen työtarjouksen itävaltalaiselta hevosenomistajalta.”

Seuraavat 10 vuotta Pekkala vietti Tsekeissä lähellä Itävallan rajaa. Hän ajoi itävaltalaisen suurhevosomistajan varsoja sisään ja valmensi niitä uran alkuajan.

”Sen lisäksi kiersin ajamassa kilpaa Tsekeissä, Slovakiassa, Unkarissa, Sloveniassa ja luonnollisesti Itävallassa.”

Useita Pekkalan mainitsemia maita ei ensi yrittämällä yhdistä laajamittaiseen raviurheiluun. Hän korostaa kuitenkin useassa Keski-Euroopan maassa raviurheilulla olevan pitkät perinteet.

”Raveja on järjestetty iät ja ajat näissä maissa. Harrastuspohja ei ole kuitenkaan laaja. Verrattaessa esimerkiksi Suomeen, ovat hevoset keskittyneet useassa näissä maissa muutamalle suuremmalle hevosenomistajalle.”

Kimmo Pekkala arvelee ajaneensa noin 1 000 starttia keskisen Euroopan raviradoilla. Hän oli mukana ohjastajana sekä Itävallan, Unkarin että Slovakian derbyissä. Viimeisin startti on vuodelta 2014. Sen jälkeen häntä ei ole nähty kärryillä kilvanajotarkoituksessa.

”Lopetin voittajana urani. Voitin Ruotsissa 2014 Julmyran paikallisraveissa montélähdön”, kertoo Pekkala hymyssä suin.

Ruotsi oli Pekkalan 20 vuoden ulkomaankeikan viimeinen pysähdyspaikka. Ruotsiin hän ei päätynyt suoraan lähdettyään Tsekeistä 10 työvuoden jälkeen.

”Paikka, missä ajoin varsoja Tsekeissä, myytiin. Suuntasinkin sieltä joksikin vuosiksi Italiaan.”

Italiassa Pekkala ehti työskennellä Heikki Korven parina kahdellakin eri tallilla. Erik Bondo, Gubellinin talli sekä Jori Turja olivat muita pysähdyspaikkoja Italiassa.

”Italiassa oli tosi mukava olla. Pohjois- ja Etelä-Italia eroavat toisistaan todella paljon. Pohjoisessa on sellainen keskieurooppalainen elämäntyyli. Etelä-Italiassa elämänmeno muistuttaa enemmän Välimeren kulttuuria.”

Italian vuosien jälkeen Pekkala asettui useammaksi vuodeksi Julmyran valmennuskeskukseen, joka sijaitsee Hebyssä reilut 100 kilometriä Tukholmasta. Hyvä ystävä Juha Siirtonen oli vihjannut kengityssepälle olevan hyvin töitä Hebyn seudulla.

Kengittämisen ohella hän hiittasi hevosia Julmyrassa hevosiaan valmentavan Björn Röcklingerin luona.

”Yhden talven kävin kengittämässä Björnin silloisessa Ranskan-filiaalissa hevosia. Tulipahan koettua ranskalaista raviurheiluakin.”

Edesmenneen Heikki Taipaleenkin hevosia valmentanut Björn Röcklinger saa kehut Pekkalalta.

”Kun katsoo hänen tuloksiaan, hän menstyy vuodesta toiseen hyvin, usein melko rajallisella hevosmateriaalilla.”

Kimmo Pekkala ei varsinaisesti ollut suunnitellut palaavansa Suomeen.

”Olin käymässä Suomessa vuoden 2018 Finlandia-ajossa. Tapasin siellä Sari Orreveteläisen. Tunsimme Sarin kanssa toisemme jo entuudestaan. Olemme molemmat pohjoisesta kotoisin.”

Orreveteläinen tarvitsi apua Teivon tallilleen. Hän pitää valmennus- sekä kuntoutustallia Teivon raviradalla.

”Mietittyäni jonkin aikaa Sarin työtarjousta lähdin Suomeen takaisin. Olin ollut kuitenkin pitkään ulkomailla yhtä soittoa.”

Pekkala on viihtynyt Suomessa kohta nelisen vuotta. Kengittämistä hän on joutunut vähentämään loukattuaan polveaan tapaturmassa muutama vuosi sitten.

”Kengitän toki Sarin tallissa olevat hevoset. Teivon raveissa toimin lisäksi rataseppänä.”

Neljä vuotta Suomessa on maailmalla kiertämiseen tottuneelle miehelle pitkä aika. Pekkala ei kiellä, etteikö ulkomaille lähtö houkuttelisi.

”Mitään ei ole varmaksi sovittuna. Eiköhän jossakin vaiheessa tule vielä lähdettyä reissuun. Keski- tai Etelä-Eurooppa vaikuttavat todennäköisimmille vaihtoehdoille. Lähtöhalut riippuvat myös siitä, mihin suuntaan raviurheilu menee Suomessa.”

Pekkala korostaa useaan otteeseen Suomen olevan hyvä paikka asua. Vaikka hän on pohjoisessa syntynyt, sopii lämpimämpi ilmasto paremmin hänelle.

”Lapissa on tosi mukava käydä tapaamassa kavereita. Pohjoisen ihmisten mentaliteetti miellyttää minua. Kylmät talvet eivät ole kuitenkaan minua varten.”

Kenellekään ei ole jäänyt epäselväksi Kimmo Pekkalan olevan maailmankansalainen. Hän viihtyy hyvin siellä missä kulloinkin on. Yhden erityisen asian hän nostaa esiin sopeutumisessa uusiin ympyröihin.

”Paikallinen kieli on pakko opetella. Suomalaisella työmoraalilla työt tulevat hoidettua. Työajan ulkopuolella jää kuitenkin paljosta paitsi, jollet opi kunnolla kommunikoimaan paikallisten kanssa.”

Pekkala puhuu saksaa, italiaa, ruotsia, englantia ja selviytyy omien sanojensa mukaan useimmissa itäisen Keski-Euroopan maissa paikallisella kielellä.

”Hevosten kautta olen saanut kokea todella paljon hienoja asioita. Nähdä ja kokea uusia paikkoja sekä solmia lukemattoman määrän uusia tuttavuuksia. Sanopa joku muu työ missä tämän kaiken saisit tekemällä työtä, joka on samalla intohimosi.”