Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Palkittu suomalaistislaamo etsii uutta omistajaa konkurssin uhatessa – "Tuotanto pyörii talkoovoimin"

    Alkoholiteollisuuden toimintaedellytykset Suomessa ovat hankalat. Kulutuksen lasku kotimarkkinoilla syö yritysten vientimahdollisuuksia.
    Jari Leinonen ja Susanna Kankare ovat tehneet talkootöitä Ägräsin tislaamolla. Konkurssiuhan alla elävä yritys käy parhaillaan myyntineuvotteluita.
    Jari Leinonen ja Susanna Kankare ovat tehneet talkootöitä Ägräsin tislaamolla. Konkurssiuhan alla elävä yritys käy parhaillaan myyntineuvotteluita. Kuva: Kari Salonen

    Fiskarsin ruukkikylässä toimiva tislaamo Ägräs Distillery käy neuvotteluita yrityksen myynnistä konkurssiuhan alla.

    "Yrityksen operatiivinen johto ja suurin omistaja käyvät parhaillaan myyntineuvotteluita kiinnostuneen ostajan kanssa. Tislaamon toiminta pyörii talkoovoimin", kertoo yrityksen perustajiin kuuluva Susanna Kankare.

    Kankareen mukaan muutaman viikon takainen konkurssiuutisointi on herättänyt huolta yrityksen osakkaissa ja yhteistyökumppaneissa.

    Yrityksen työntekijät ovat tällä hetkellä lomautettuina. Tavallisesti tislaamo ja sen yhteydessä toimiva ravintola työllistävät suoraan ja välillisesti kymmeniä ihmisiä. Näitä ovat muun muassa raaka-aineina käytettyjen yrttien sopimuspoimijat sekä kuljetusliikkeiden työntekijät.

    MT (19.7.) kertoi tislaamon toiminnasta tänä kesänä. Tuolloin Kankare kertoi, että yrityksen tavoite on saada yli puolet tuotannosta vientiin. Vientisuunnitelmista huolimatta toiveissa oli pitää tuotanto Fiskarsissa.

    "Perustamisesta asti ajatuksemme on ollut, että tuottaisimme paikallisin voimin ja työllistäisimme alueen asukkaita," Kankare sanoo.

    Viennin edistämiseksi Ägräs on tehnyt yhteistyötä muun muassa Business Finlandin kanssa. Kankareen mukaan yritys ei kuitenkaan tällä hetkellä täytä kaikkia vaatimuksia, joita vienninedistämistoimintaan osallistuminen edellyttää.

    "Olemme täpärästi väliinputoajina."

    Hallituksen talousarvioesityksessä Business Finlandin toimintamenoihin ehdotettiin 13,4 miljoonan euron lisäystä, joista 8 miljoonaa on kohdennettu kansainvälistymiseen sekä viennin ja investointien edistämiseen.

    Business Finlandin ruokavientiohjelman johtaja Esa Wrang huomauttaa, että hallituksen elintarvikevientiin tarkoitettujen lisämäärärahojen kohdentamisesta ei ole vielä kaikilta osin päätetty.

    Wrangin mukaan jokainen euro tulee tarpeeseen. Hän arvioi kahdeksan miljoonan euron lisärahoituksen olevan kuitenkin hyvin maltillinen. Summa tarkoittaa noin kahden miljoonan euron vuosittaista lisämäärärahaa, joka jakaantuu eri kohteisiin.

    Wrang kuitenkin lisää, että Food from Finland -ohjelman toimintaa on merkittävästi rahoitettu koko ohjelman viisivuotisen historian ajan.

    Rahoitus on myös tuottanut tulosta, sillä tänä vuonna Suomen elintarvikeviennin arvo on jo 1,7 miljardia euroa, joka ylittää aiemman vientiennätyksen.

    "Ensi vuonna tavoitteemme on 1,9 miljardia euroa. Kasvua haemme useista eri tuoteryhmistä ja kohdemarkkinoista. Erityinen fokus kohdistuu viennin jalostusarvon nostamiseen lisäarvotuotteiden kautta.”

    Wrang ei ota kantaa siihen, onko konkurssiuhan alla toimiva Ägräs alalla poikkeus. Hän kuitenkin huomauttaa, että alkoholijuomateollisuus on Suomessa vaikeassa tilanteessa.

    "Juoma-alalla on paljon nuoria yrityksiä, joille toiminnan kasvattaminen ja pääomittaminen ovat erittäin tärkeitä. Kotimaan alkoholilainsäädäntö kuitenkin rajoittaa merkittävästi näiden yritysten toimintavapautta ja mahdollisuutta kilpailla esimerkiksi muista EU-maista tulevaa kilpailua vastaan vientimarkkinoilla."

    Esimerkiksi väkevien alkoholijuomien mainostaminen on Suomessa erittäin tiukasti säänneltyä. Juomien mainontaa on rajoitettu, ja rajoitukset koskevat myös sosiaalisen median markkinointia.

    Markkinoinnin tiukka sääntely koskee myös Suomen ulkopuolelle kohdennettua sosiaalisen median mainontaa, sillä yritykset toimivat kotimaan lainsäädännön rajoissa.

    Suomessa väkevien alkoholijuomien kulutus on ollut pitkään laskussa. Osittain kyse on asenteiden ja juomatottumusten muutoksista, mutta myös alkoholiveron korotukset ovat vähentäneet juomista.

    Suomessa alkoholin verotusta on korotettu vuoden 2008 jälkeen seitsemän kertaa.

    Viennin näkökulmasta kotimarkkinoiden merkitys on suuri, sillä vientiin satsaaminen vaatii yritykseltä merkittäviä investointeja. Suomalaisille yrityksille vientiponnistus tarkoittaa usein myös siirtymistä kotimaata suuremmille markkinoille.