Hunajasato keskimääräistä heikompi tänä vuonna – erikoista varsinaisen satokauden jälkeen pesiin tullut sato
Hunajasato korjataan Suomessa pääosin heinä–elokuun vaihteessa, jolloin pääsatokasvit vadelma, apilat, rypsi ja rapsi sekä horsma ovat kukkineet.
Kuluneelle kaudelle on ollut tyypillistä poikkeuksellisen suuret alueelliset satovaihtelut. Kuva: Päivi KarjalainenHunajasato jää kasvustoja vaivanneen kuivuuden vuoksi tänä vuonna vähän keskimääräistä heikommaksi, Suomen Mehiläishoitajain Liitto (SML) kertoo tiedotteessaan.
Tyypillistä kuluneelle hunajakesälle olivat myös poikkeuksellisen suuret alueelliset satovaihtelut ja varsinaisen satokauden jälkeen pesiin tullut sato.
Hunajan pitkäaikainen keskisato on noin 40 kiloa mehiläispesää kohti. Tänä vuonna satoa tuli jonkin verran vähemmän.
”Pahiten kuivuudesta kärsineillä alueilla sato jäi jopa heikoksi. Kokonaissadoksi ennustetaan noin 2,4 miljoonaa kiloa”, toiminnanjohtaja Mirkka Aarrekorpi SML:stä kertoo.
Hunajasato korjataan Suomessa pääosin heinä–elokuun vaihteessa, jolloin pääsatokasvit vadelma, apilat, rypsi ja rapsi sekä horsma ovat kukkineet. Tänä vuonna erikoista oli, että sadontulo alkoi uudelleen elokuun puolivälin jälkeen, kun kasvit saivat elokuun sateista kipeästi kaipaamaansa kosteutta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
