Tara Langen ruuanlaittoon tuli värejä mehustamisen myötä

Kesäisin Tara Lange löytää raaka-aineita mehuihin pihaltaan ja lähimetsästä. 

Tara Lange työntää mehulinkoon tottuneesti kasviksia: kesäkurpitsaa, fenkolia, villiyrttejä ja omenoita. Kone sylkee kirkkaanvihreää mehua. "Me kaikki tiedetään, että raakaravinto on terveellistä, mutta kuka sitä jaksaa puputtaa. Ei kukaan." Lange on ratkaissut asian mehustamalla. Lasilliseen mehua uppoaa yllättävän paljon kasviksia.

Lange kiinnostui mehuista kuusi vuotta sitten, kun hänen tyttärensä sairastui ja sai kortisonilääkityksen. Sivuvaikutukset olivat rajuja. Lääkkeet turvottivat ja kasvattivat lapsen ruokahalua suunnattomasti.

Kun lääkärit ehdottivat lisää lääkkeitä sivuvaikutuksiin, Lang päätti etsiä muuta vaihtoehtoa. ”Tilanne oli niin sietämätön, että oli pakko kokeilla ihan mitä tahansa. ”Netistä hän löysi kohtalontovereita, jotka olivat saaneet kortisonin sivuvaikutuksiin apua tuorepuristetuista mehuista.

Niistä innostuneena hänkin päätti kokeilla. ”Nälkä lähti yhdellä lasillisella", Lange kertoo. Ajan myötä myös muut tyttären sivuoireet helpottivat.

Mehujen myötä myös Langen ruuanlaitto myös muuttui täysin, värikkäämpään suuntaan. Hän alkoi käyttää kasviksia ihan eri tavalla muussakin ruuanlaitossa. ”Ostin ensimmäisen fenkolin 42-vuotiaana.”

Mehuja tehdään mehupuristimella tai mehulingolla. Lapsiperheille ja mehuharrastusta aloittavalle Lang suosittelee mehulinkoa, koska se on nopeampi ja näppärämpi kuin puristin. Mehustamisesta syntyvän kuitumassan voi hyödyntää esimerkiksi kasvispihveihin.

Raaka-aineissa hän suosii kotimaista luomutuotantoa, jos mahdollista. Hän ei yleensä kuori raaka-aineita, vaan pesee ne huolellisesti.

Kaikkia kasviksia ei Langen mukaan kannata mehustaa. Esimerkiksi pehmeäkuituiset kasvikset, kuten kurkku ja tomaatti, ja marjat kannattaa syödä ihan sellaisenaan. "Mutta kaikki ne sellaiset, mitkä ovat kovia ja mitä et söisi normaalisti raakana, mehusta ne. Selleriä, inkivääriä, nokkosta, voikukkaa, fenkolia", hän vinkkaa. "Mieti oman kauppasi heviosastoa ja mieti, mitä et ikinä osta sieltä ja mehusta niitä."

Lange kerää myös pihaltaan raaka-aineita. "Meillä on Suomessa aivan mielettömät rikkaruohot", hän nauraa. Aamukävelyltä metsästä tarttui tänäänkin mukaan kaikenlaista mehustettavaa: voikukkaa, siankärsämöä, maitohorsmaa, vadelmaa. ”Minähän juon ihan sellaista nurmikkolitkua."

Vasta-alkajalla viherlitku voi viedä innon koko touhusta. Lange kehottaakin aloittamaan mehustuksen varovasti kokeillen ja omaa kehoa kuunnellen. "Yksi lasi päivässä on lempeä tapa aloittaa", hän kertoo. "Se mitä muutenkin syöt paljon, niin sitä voi myös mehustaa paljon, esimerkiksi omenaa. Villiyrttejä ja inkivääriä taas et söisi paljon, joten niitä sitten vähän."

Mehuja voi pidentää vedellä, jos maku on liian ärhäkkä. Hyvä mehu ensikertalaiselle on porkkana-sitruuna-inkiväärimehu. "Sitten seuraavana päivänä voit lisätä siihen vaikka vähän kesäkurpitsaa. Se on taas ihan eri mehu."

Lange ei ole mikään fanaatikko vihermehujen suhteen ja kertoo, että jääkaapista löytyy tälläkin hetkellä eineksiä. "Minulla menee välillä kuukausikin, etten tee vihermehun vihermehua. Toki nyt, kun tuolla ainekset hyppivät silmille ja kävelee ruuan päällä, niin teen paljon enemmän."