Kirjolohet kasvavat aiempaa pienemmin päästöin
Kasvatetut kirjolohet on saatu käyttämään rehua tehokkaammin kuin ennen. Kalakiloa kohden ne syövät 10 prosenttia vähemmän kuin 10 vuotta sitten. Sekä kaloja että rehuja on jalostettu paremmiksi.
Kuva: Antti RaatikainenSuomessa kasvatetun kirjolohen ympäristövaikutukset ovat pienentyneet noin viidenneksellä kymmenessä vuodessa.
Kalankasvatus aiheuttaa 2 prosenttia Suomen fosforipäästöistä vesistöihin. Päästöjä voidaan vähentää ruokkimalla kalat soijapitoisella, vähäfosforisella rehulla.
Kasvatetulla kalalla on verraten alhainen hiilijalanjälki. Kalankasvatus aiheuttaa vesistöjä rehevöittäviä typpi- ja fosforipäästöjä, kun taas muiden lihojen ympäristövaikutukset painottuvat ilmastolle haitalliseen hiilidioksidiin.
Yksi tuotettu kirjolohikilo rehevöittää vesistöjä noin kolme kertaa enemmän kuin yksi naudanlihakilo ja neljä kertaa enemmän kuin yksi sianlihakilo. Broilerinlihan etumatka kirjoloheen nähden on vielä suurempi.
Tämä johtuu siitä, että karjanlannan ravinteita voidaan hyödyntää peltoviljelyssä, mutta kalankasvatuksen ei.
Kotimaisen kasvatetun kirjolohen elinkaaren ympäristövaikutukset tutkittiin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä. Tutkimuksessa päivitettiin kymmenen vuoden takaiset tiedot kirjolohenkasvatuksen ympäristövaikutuksista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
