Suomalaista tofuvalmistajaa syytettiin ”murhaajaksi”, kun Amazonin sademetsissä roihusi – nykyään yritys tuo vain luomusoijaa Itävallasta
Jalofoodsin toimitusjohtaja toivoo kuluttajilta halua maksaa luonto- ja ilmastotyöstä, vaikka tällä hetkellä ostovoima on heikentynyt.Elintarviketeollisuus julkaisi tänään selvityksen toimialan luontovaikutuksista ja luontohaittojen vähentämisen askelmerkeistä. Julkistustilaisuuden paneeliin osallistunut Jalofoods Oy:n toimitusjohtaja Jouko Riihimäki kertoi esimerkkejä omalta alltaan eli soijapohjaisten elintarvikkeiden valmistuksesta.
Kun Amazonian sademetsän palo riistäytyi käsistä vuonna 2019, suomalaiselle yritykselle alkoi sadella negatiivista palautetta kuluttajilta.
”Some reagoi ja meiltä meinasi kaatua bisnes, sillä toimme soijapapua Brasiliasta, joskin 3000 kilometrin päästä Amazonista. Silti kuluttajat syyttivät metsäpalosta ja alkuperäiskansojen murhaamisesta”, Riihimäki kertaa menneitä.
”Kaupat kyselivät, miten aiomme reagoida ja päättäjät väläyttelivät soijantuontikieltoa.”
Kuluttajilla oli tietoisuutta ja ymmärrystä suojelutarpeesta, mutta silti soijaan kasvina kohdistui kohtuuton mainehaitta. Riihimäki kertoo, että Jalotofua valmistava Jalofoods on paiskinut 30 vuotta töitä monimuotoisuuden eteen ja bisneskin rakentuu ilmastolle ystävällisen kasvisruoan tuottamiseen.
Riihimäen mukaan yritys lähti korjaamaan virhellisiä mielikuvia faktat edellä ja pyysi lausunnot muun muassa Reilulta kaupalta.
Nykyään yritys ostaa kaiken soijan Itävallasta ja vieläpä luomuviljeltynä.
Tällä hetkellä Euroopan viljelyalasta parilla prosentilla kasvaa palkokasveja.
”Onko esimerkiksi luomuviljely monimuotoisuuden turvaamisessa tärkeää? Pitääkö sitä edistää?”
Riihimäen mukaan yrits on mitannut hiilijalanjälkensä, mutta luontovaikutusten mittaaminen on vielä vaikeampaa. Hän varoittaakin rakastumasta mittareihin, vaan pureutumaan toimenpiteisiin, vaikkei niistä olisikaan esiteltävissä hienoja lukuja.
”Investoimme biokaasulaitokseen, joka alentaa hiilijalanjälkeämme vain 10 prosenttia, sillä hiilijalanjälkemme on jo valmiiksi matala.”
Riihimäki kaipaa enemmän yritysten luontotekojen arviointeja ja tieteellistä validointia, mitkä keinot ovat tehokkaimpia.
”Onko esimerkiksi luomuviljely monimuotoisuuden turvaamisessa tärkeää? Pitääkö sitä edistää?”
Riihimäki toivoo Elintarviketeollisuusliitolta yhä selkeämpää ja konkreettisempaa ohjausta, millaisiin luontotoimiin yritysten on keskityttävä. Valtiolta ei Riihimäen mielestä tarvita tukia, sillä yrityksillä on varaa tehdä yleishyödyllisiä luontohankkeita.
”Eihän tätä pakoon pääse, meidän pitää toimia”
Riihimäki toivoo myös kuluttajilta halua maksaa luonto- ja ilmastotyöstä, vaikka tällä hetkellä ostovoima on heikentynyt.
”Saastuttamisen hinta on ollut historiassa liian alhainen”, yritysjohtaja pohtii.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat









