Hunajista paljastui yllättäviä makueroja

Mehiläisen keräämä mesi määrittää hunajan maun. Kuva: Markku Vuorikari

Metsävadelmaa, maitohorsmaa, puolukkaa ja mustikkaa. Näillä metsäisillä vivahteilla erottui Maaseudun Tulevaisuuden hunajatestin voittaja.

Maisteltavana oli yhteensä yhdeksän kotimaista hunajaa eri puolilta Suomea.

Parhaan hunajan titteli meni Metsämesi-luomuhunajalle Pohjois-Karjalaan. Sitä luonnehdittiin muun muassa kauniin väriseksi ja tasapainoiseksi.

Pirjo ja Harri Tervonen hankkivat ensimmäiset pesänsä vuonna 1978, kun Harri, suuri hunajanystävä, hurahti ajatukseen. Hän oli nähnyt kylillä, että kellosepälläkin oli mehiläisiä. Nyt omia pesiä on jo 800.

Hunajantuotanto on Tervosten pääelinkeino, mutta ohessa he viljelevät luomutattaria. Siitä syntyy myös oivaa tattarihunajaa.

Metsämesi-hunajaa myydään muun muassa S-ryhmän kaupoissa ja Stockmanneilla.

Tiedottaja Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain liitosta vahvistaa, että hunajan ominaisuudet vaihtelevat suuresti alkuperäkasvin mukaan. Suomessa tuotetaan eniten monikukkahunajaa, jossa pääkasveina ovat vadelma, horsma, rypsi ja usein apilat.

Luomuhunajaa tuotetaan siten, että parin kilometrin säteellä pesästä sijaitsee vain luonnonkasveja tai luomuviljelyksiä. Lähellä ei saa olla myöskään saastelähteitä, kuten kaatopaikkoja tai isoja teitä.

Talvisin mehiläisiä ruokitaan luomusokerilla. Siitepölyn korvikkeeksi ei saa syöttää muuta kuin pesän itse tuottamaa siitepölyä. Noin joka kymmenes suomalainen mehiläispesä kuuluu valvottuun luomutuotantoon. Suuri osa suomalaisesta luomuhunajasta tuotetaan Pohjois-Karjalassa.

Lue lisää MT:n välissä perjantaina ilmestyneestä Mökkiläinen-liitteestä.