Miksi suomalaisen ruuan arvo ei kasva? Matti Apusen ruokapamfletti tarjoaa neljä vastausta

Aito Lapin Puikula on suomalainen harvinaisuus, jota voitaisiin myydä nelinkertaiseen hintaan, kunhan se osattaisiin markkinoida, maalailee Jyrki Sukula Apusen pamfletissa. Kuva: Pekka Fali

Miksi suomalaisen ruuan arvo ei kasva? Tätä kysymystä yrittää ratkoa työelämäprofessori Matti Apunen, joka on kirjoittanut aiheesta pamfletin eli kiistakirjoituksen. Taustalla on S-ryhmän ruokamanifesti – pamfletin on kustantanut SOK.

Apunen on haastatellut liki 200-sivuiseen pamflettiinsa ruoka-alan vaikuttajia ja päätyy näistä, osin lehtijuttumaisista tarinoista, neljään ratkaisuun, miten suomalaisen ruuan arvoa voisi kasvattaa.

Apusen mielestä Suomen kannattaisi ruokaviennissä brändätä puhtautta ja rakentaa kampanja etenkin antibioottien vähäisen käytön pohjalle.

Toiseksi Suomen pitäisi kehittää laatuluokitusjärjestelmä vaikkapa perunalle niin kuin muualla on tehty viinille tai parsalle. Tässä Apunen lainaa Jyrki Sukulaa.

Kolmanneksi Apunen ehdottaa, että ruokaviennille rakennettaisiin uusi sateenvarjon. Tässä kohdassa hän tyytyy esittelemään Irlannin menestyksellisen vientijärjestön Bord Bian, joka on onnistunut kasvattamaan Irlannin ruokavientiä merkittävästi.

Neljäntenä ratkaisuna Apunen esittää, että Suomi veisikin ruuan sijasta ratkaisuja eli eli ruokateknologiaa.

Pamflettinsa lopuksi Apunen on kysynyt päähaastatelluiltaan, mikä on Suomen kätketty aarre, arkiruoka, joka voisi toimia kaikkialla.

Nyhtökaurakebabin ja lihapiirakan kautta hän päätyy silakkaan ja kotimaiseen järvikalaan, tässäkin haastateltavien suulla, esimerkiksi Lauri Reuterin sanoin: "80–90 prosenttia silakkasaaliista menee edelleen minkkien ruuaksi. Kun turkisteollisuus tulevaisuudessa katoaa, markkinoilla on paljon silakkaa."