Pienet leipomot jäävät rannalle isoista julkisista tarjouskilpailuista
Menneen kesän kehno viljasato on aiheuttanut leipomoyrityksille päänvaivaa, kun ne yrittävät miettiä hintatarjouksiaan pitkäaikaisiin toimituksiin.
Julkisissa kilpailutuksissa pelkästään hinta ratkaisee tarjouskilpailun voittajan, arvioi eurajokelaisen H. Kylänpään Leipomon osakas Janne Kylänpää.”Nyt ollaan poikkeuksellisessa tilanteessa, jollaisessa itse en ole 30 vuoden urallani ollut. Kukaan ei tiedä, mitä leipäjauho maksaa 1–1,5 kuukauden päästä. Pääraaka-aineen tulevasta hinnasta ei ole mitään hajua”, sanoo eurajokelaisen H. Kylänpään Leipomon osakas Janne Kylänpää.
”Huonoja viljavuosia on ollut aiemminkin, mutta nyt koko Euroopassa on huono viljatilanne. Luultavasti halpaa leipäviljaa ei maailmalta tule ensi vuonna.”
Julkisissa, esimerkiksi kuntien hankintakilpailutuksissa tyypillinen sopimusaika on yksi tai kaksi vuotta. Tavarantoimittaja sitoutuu toimittamaan tuotteet sovitulla hinnalla tuon ajan.
”Normitilanteessa vuoden määräaika on ihan jees mutta tässä tilanteessa se tuntuu vähän kohtuuttomalta – saati sitten kaksi vuotta”, Kylänpää miettii.
Kylänpään leipomossa on töissä kahdeksan henkilöä ja yrityksen liikevaihto on noin miljoona euroa. Tällaiselle pk-yritykselle julkiset hankinnat ovat ”erittäin mielenkiintoinen mutta haastava sarka”, Kylänpää muotoilee.
Hänen mukaansa Euroopan unionin komission julkilausumassa vuodelta 2013 oli sellainen tahtotila ja henki, että myös pienten ja keskisuurten yritysten pitäisi pystyä osallistumaan julkisten hankintojen tarjouskilpailuihin.
Käytännössä tarjouspyynnöt ovat usein niin valtavia, ettei pienillä yrityksillä ole niihin minkäänlaista saumaa, Kylänpää sanoo.
”Jos ehdot ovat sellaiset, että moni joutuu jättämään tarjoamatta, onko sekään kilpailun kannalta hyvä? Silloin, kun hankitaan verovaroilla, pitäisi huolehtia siitä, että kilpailu toteutuu.”
Hankintoja koskevaan lainsäädäntöön on kirjattu mahdollisuus, että suuri kokonaisuus voidaan jakaa pienemmiksi osiksi, sanoo johtava lakimies Katariina Huikko Kuntaliiton julkisten hankintojen neuvontayksiköstä.
”Lakiin ei ole kuitenkaan kirjattu ehdotonta velvollisuutta tehdä näin”, hän sanoo.
Ainoastaan mittavissa, EU:n kynnysarvot ylittävissä tarjouskilpailuissa on erikseen perusteltava, miksei tarjouspyyntöä ole jaettu osiin, jos näin ei ole tehty.
”Lain henki on ymmärtääkseni hankintayksiköissä tiedossa ja nämä myös seuraavat toteutumista aktiivisesti”, Huikko toteaa.
1–2 vuoden sopimusaika on Huikon mukaan normaali, jopa lyhyt.
”Tilaajalla pitää olla toimitusvarmuus. Lisäksi hankintaprosessi on raskas eikä siihen liittyvä työ ole ilmaista.”
Julkiset tavarantoimitukset tuovat Kylänpään leipomolle 30–40 prosenttia liikevaihdosta.
”Toki tarjouskilpailuissa on paljon hyvääkin. Jos voitat, saat pitkän sopimuksen, jolloin budjetointi ja investointien toteuttaminen on helpompaa. Julkiset tahot ovat myös luotettavia laskujen maksajia”, Kylänpää toteaa.
Vähittäiskaupassa eletään paljon lyhyemmällä syklillä kuin julkisten hankintojen kilpailutuksissa.
Kaupan omien brändien tuottajista on jatkuva tarjouskilpailu päällä, mutta esimerkiksi Kylänpään kokoisella yrityksellä ei ole mahdollisuuksia niistä kisata.
Kaupan hyllylle pääsee Kylänpään mukaan neljän kuukauden sopimuksilla.
”Mutta jos homma toimii, siellä saa kyllä pysyä.”
Kylänpään arvion mukaan julkisissa kilpailutuksissa pelkästään hinta ratkaisee tarjouskilpailun voittajan, mutta vähittäiskaupassa muitakin ominaisuuksia arvostetaan.
”Sen sijaan hävikkejä kauppa seuraa todella tarkasti.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
