Maistuisiko sinulle hävikkiglögi? Uutuustuote on valmistettu kokonaan myyntiin kelpaamattomista omenoista

Hävikkiglögiä on myyty ennakkoon yli 9 000 pulloa. Kuva: Riitta Mustonen

K-ryhmä alkaa syksyn aikana myydä hävikkiomenoista valmistettua Hyvis-glögiä. Idea on sama kuin K-ryhmän ja mehuvalmistaja Thrstyn yhdessä kehittämässä Hyvis-mehussa, joka on valmistettu K-ryhmän keskusvaraston hävikkihedelmistä, -marjoista ja -vihanneksista.

Näihin hevi-tuotteisiin saattaa näet tulla kolhuja matkalla varastolle eivätkä ne täytä ulkonäkövaatimuksia. Syömäkelpoiset, mutta myyntiin kelpaamattomat omenat ovat kuitenkin K-ryhmän mukaan erinomaista raaka-ainetta hävikkiglögiin.

"Tänä jouluna K-kauppojen asiakkaat pääsevät nauttimaan hävikkiglögistä, joka on tietojemme mukaan Suomen, ellei jopa maailman ensimmäinen laatuaan’’, Keskon päivittäistavarakaupan vastuullisuusjohtaja Timo Jäske kertoo tiedotteessa.

Jäsken mukaan Hyvis-glögiin päätyvät hävikkiomenat kulkevat tarkastuksen läpi, jolla varmistetaan niiden laatu ja soveltuvuus glögin raaka-aineeksi.

Hyvis-glögiä on myyty ennakkoon jo yli 9 000 pulloa, ja tuotteita tulee kauppoihin jo syksyn aikana.

’’Ajatus hävikkiglögistä syntyi työntekijältämme. Glögiä valmistetaan siitä syömäkelpoisesta omenalajikkeesta, josta hävikkiä on kulloinkin syntynyt – siksi maku ja väri voi vaihdella pulloittain. Kuinka paljon glögiä voidaan tuottaa riippuu siitä, miten paljon omenahävikkiä syntyy’’, kertoo Thrstyn yrittäjä Teemu Laine.

K-ryhmä on ottanut viime vuosina valikoimiinsa muitakin hävikkituotteita, kuten jo edellä mainitun Hyvis-mehun, sekä K-kauppojen hävikkiä hyödyntävät jäätelöt Bananasajäämä ja Abbelsiinijäämä.

K-ryhmän mukaan asiakkaat ovat olleet erittäin kiinnostuneita hävikistä valmistetuista tuotteista.

’’Ruokahävikki on suuri ilmaston kuormittaja ja siksi hävikin pienentäminen on meidän kaikkien yhteinen tehtävämme. Hävikkituotteiden ostaminen on moderni ilmastotoimi – asiakkaat kokevat sen helpoksi ja konkreettiseksi tavaksi osallistua ruokahävikin vähentämiseen’’, Jäske kertoo.

’’Tärkeässä roolissa on ennakointi, kuten myyntiä ennustavat tilausjärjestelmät, tehokas logistiikka, henkilökunnan kouluttaminen ja pakkausominaisuuksien optimointi. Parasta ennen -päiväyksen tai viimeisen käyttöajankohdan lähestyessä tuotteita voidaan myydä alennettuun hintaan ja lahjoittaa hyväntekeväisyyteen. Vasta tämän jälkeen elintarvikekelvoton biojäte voidaan hyödyntää energiantuotannossa’’, Jäske jatkaa.