Järjestöt varoittavat: Nälästä kärsitään jo 20 maassa ja monella manterella – taustalla koronapandemia ja konfliktit mutta myös Afrikkaa vainoavat heinäsirkat

Yksi maista, joita nälkäkriisi uhkaa, on Somalia. Kuvassa paikallinen tori Somaliassa vuonna 2015. Kuva: Kaijaleena Runsten

Akuutti nälkä koettelee ihmisiä jo kahdessakymmenessä maailman maassa, varoittavat YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO ja Maailman elintarvikeohjelma (WFP) tänään julkaistussa raportissaan.

FAO:n ja WFP:n raportti listaa useita viime vuosien konfliktiuutisista tuttuja maita, mutta nälkäkriisi uhkaa myös monia muita kuin länsimaiden uutisvirrasta tuttuja maita.

Erityisen kriittinen tilanne on Jemenissä, Etelä-Sudanissa ja Pohjois-Nigeriassa, joissa puhutaan jo katastrofaalisesta nälänhädästä, järjestöt varoittavat.

Vaikka nälkäongelmasta puhuttaessa huomio on usein Afrikassa, kriisi ei koettele vain yhtä maanosaa. Nälästä kärsitään myös Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Aasian maista tilanne on vakava Afganistanissa, Syyriassa ja Libanonissa, Latinalaisessa Amerikassa Haitilla.

Viranomaiset ja järjestöt käyttävät maiden tai alueiden ravitsemustilanteen kuvaamisessa viisiportaista IPC-asteikkoa, jossa taso 1 kuvaa normaalitilannetta ja taso 5 tilannetta, jossa osa väestöstä menehtyy aliravitsemukseen ja nälkään.

FAO:n ja WFP:n raportin mukaan maailmassa on jo 34 miljoonaa ihmistä, jotka ovat ainakin lähellä neljättä tasoa eli vakavaa aliravitsemusta. Siinä väestön ravinnontarve on vakavasti vaarantunut ja aliravitsemus aiheuttaa jo kuolleisuutta.

FAO:n pääjohtaja QU Dongyu ja WFP:n pääsihteeri David Beasley painottavat järjestöjen yhteisessä tiedotteessa, että maailman on tehtävä kaikkensa nälkäkriisin hillitsemiseksi ja torjumiseksi.

"Katastrofi kehittyy silmiemme edessä. Konfliktit, ilmastokriisi ja covid-19-pandemia edistävät nälkäkriisiä, joka kolkuttaa miljoonien perheiden ovea", Beasley toteaa.

"Jotta miljoonat ihmiset eivät kuolisi nälkään, taistelujen on kiireesti loputtava ja avustustyöntekijöille on turvattava pääsy haavoittuviin yhteisöihin."

Ennen kaikkea tarvitaan Beasleyn mukaan kansainvälistä rahoitusta. FAO ja WFP vaativat aiemmin maaliskuussa 5,5 miljardin yhdysvaltain dollarin eli 4,6 miljardin euron hätärahoitusta.

• Konfliktit tai muu väkivalta: Afganistan, Keski-Afrikan tasavalta, Keski-Sahel, Etiopia, Pohjois-Nigeria, Pohjois-Mosambik, Somalia, Etelä-Sudan ja Sudan.
• Covid-19 eli koronapandemia seurauksineen: Latinalainen Amerikka kärsii eniten koronapandemian aiheuttamasta talouden taantumasta, ja se toipuu hitaimmin. Lähi-idässä Jemenin, Syyrian ja Libanonin valuutat heikkenevät nopeasti ja inflaatio on kiihtymässä.
• Ilmastoilmiöt: Globaalit sääilmiöiden kuten la Niñan vaikutukset jatkuvat todennäköisesti huhti- ja toukokuussa ja aiheuttavat nälkää useissa osissa maailmaa, muun muassa Afganistanissa, Madagaskarilla Afrikan sarven alueella.
• Vakavat kasvintuhoojat: Itä-Afrikassa ja Punaisenmeren rannikolla esiintyy edelleen kasvustot tuhoavia heinäsirkkaparvia, samoin eteläisessä Afrikassa, osissa Angolaa, Botswanaa, Namibiaa, Sambiaa ja Zimbabwea.