Suomalainen hunaja kiinnostaa Etelä-Koreassa

Luonnonkukkahunaja alkaa olla Etelä-Koreassa harvinaista herkkua. Kuvassa suomalainen mehiläinen keräämässä mettä. Kuva: Jarkko Sirkiä

Suomalainen luonnonkukkahunaja voisi olla 50 miljoonan asukkaan Etelä-Koreassa samanlainen menetystuote kuin ksylitoli, In-Seon Hwan sanoo. Hänen kotimaassaan Suomella on hyvä maine, joten Made in Finland -tunnuslauseesta kannattaisi ottaa kaikki irti.

"Suomi edustaa eteläkorealaisille muun muassa vapautta ja stressittömyyttä", Hwang kertoi hunajan ja mehiläistuotteiden vientiseminaarissa Helsingissä.

Hwang työskentelee Korea Gateway -konsulttiyrityksestä. Se on maamme ainoa yritys, joka tarjoaa tuotelanseerauspalvelua Etelä-Korean markkinoille.

Maine ei yksi riitä markkinoiden valloittamiseen. Pitää etsiä oikea markkinarako, eikä kannata pyrkiä bulkkituotteiden sekaan, Hwang opastaa.

Eteläkorealaisille pitää kertoa, mihin hunaja vaikuttaa samaan tapaan kuin pakurikääpä on onnistuttu lanseeraamaan terveysvaikutteisena tuotteena.

Hyvä esimerkki löytyy Hwangin mukaan myös hunajamarkkinoilta: uusiseelantilainen Manuka-hunaja.

Manuka on onnistuneesti paketoitu terveysvaikutteiden kääreeseen. Kansainvälinen kauppa käy, ja hinta on moninkertainen muihin hunajiin verrattuna.

Myöskään vetoaminen hunajan laatuun ei riitä. Eteläkorealaiset eivät erota laatuhunajaa huonommasta. He tunnistavat Hwangin mukaan vain hinnan ja luomun.

Laatutietoisuutta ei ole, koska Etelä-Koreassa mehiläisiä ruokitaan ympäri vuoden sokeriliuoksella. Sitä tarvitaan, koska luonnonkukkien määrä vähenee vähenemistään. Toisaalta sokerin avulla valmistuva hunaja on luonnonkukkahunajaa halvempaa.

Hunajan tuotantoa tehostetaan myös siksi, että kotimaisesta hunajasta on alituotantoa ja vastaavasti tuonti kasvaa koko ajan.

Suomessa on sallittua antaa mehiläisille lisäravintoa ainoastaan talvella.

Hunajan lisäksi muillakin mehiläistuotteilla on mahdollisuus menestyä Etelä-Koreassa.

Mehiläisten valmistava kittivaha propolis on yksi maan käytetyimmistä ravintolisistä, Hwang kertoo. Myös siitepöly kasvattaa suosiotaan.

Etelä-Korea on kulkenut pitkän tien raskaan teollisuuden ja elektroniikan valmistajasta kulttuuriviejäksi. Tällä Hwang tarkoittaa maailmaa valloittavia eteläkorealaisia elokuvia, pop-musiikkia ja kosmetiikkaa.

Voisiko suomalainen hunaja jotenkin kiilata itsensä kulttuuriviennin trendeihin, Hwang pohtii.

Hunajan vientiä suunnittelevan on muistettava rakentaa kunnolliset verkkosivut, joilla tekstit ovat vähintään englanniksi. Sosiaalisen median käyttäminen markkinoinnissa ei ole In-Seon Hwangin mukaan välttämätöntä.

"Ole joustava. Viennin esteet ovat usein kulttuurieroja."

Projektinjohtaja Jukka-Pekka Inkinen Fennopromo Oy:n MarketWise-hankkeesta kertoi seminaarissa, että hunajaa pidetään yleisesti maailmalla terveellisenä. Tämän trendin harjalla suomalainenkin hunaja pystyisi ratsastamaan.

Inkinen kannustaa käymään ulkomaisilla messuilla ja vastaavissa tapahtumissa tutustumassa siihen, mihin suuntaan hunajan ja ylipäätän elintarvikkeiden markkinat kehittyvät.

Trendejä vastaan on Inkisen mukaan turha pyristellä. Sen sijaan kannattaa ottaa mallia muiden tuotteista. "Kopioi ja paranna", kuuluu neuvo.