Ruoka-apua rassaa resurssipula: Leipää ja kasviksia päätyy vieläkin runsaasti jätteeksi
Ruoka-apujärjestöt kaipaavat lisää vapaaehtoisia työntekijöitä, mutta myös rahasta on puutetta, että toimintaa voitaisiin kehittää ja jatkuvuus taata.
Luke selvitti ruuan uudelleenjakamista ruokahävikin vähentämisen keinona. Haasteena on saada viimeisen myyntipäivän tuotteet nykyistä paremmin kiertoon. Kuva: Jaana KankaanpääLuonnonvarakeskus Luke selvitti ruokahävikkihankkeessa ruoka-aputoimintaa. Selvityksen mukaan Suomessa jaetaan vuosittain jopa 20 miljoonaa kiloa ruoka-apua. Avun tarve on kasvussa.
Isot toimijat tarvitsisivat lisää ruokalahjoituksia, mutta toisaalta myös lahjoitetusta ruuasta osa menee hävikkiin. Leipää tulee kaupoista liikaa ja se aiheuttaa jätekustannuksia toimijoille, ja hedelmät ja kasvikset ovat osin huonokuntoisia, vaikkeivät vielä ihan pilalla.
Iso haaste on saada viimeisen käyttöpäivän tuotteet nykyistä paremmin kiertoon, kertoo Luken asiantuntija Eric Harrison tiedotteessa.
Nämä ovat usein ravintoarvoiltaan ja ympäristövaikutuksiltaan merkittäviä liha- ja kalatuotteita tai helppoja einesruokia. Viimeisen käyttöpäivän ruokaa saa jakaa uudelleen päiväyksen jälkeen vain, jos se on pakastettu ennen viimeisen käyttöpäivän loppumista tai valmistettu kuumennetuksi ateriaksi viimeistään sitä seuraavana päivänä.
"Haastateltujen järjestöjen mukaan kumpikin on haasteellista. Viimeisen käyttöpäivän ruokaa ei useinkaan ehditä pakastaa ajoissa, ja ruuan valmistus edellyttäisi nopeaa reseptiikkaa vaihtelevalle määrälle tuotteita", Harrison sanoo.
Ruoka-aputoiminnasta tiedottamisessa on myös puutteita. Tarvitaan keskitettyä tietoa ruokajakeluista, toiminnan laajuudesta ja vaikuttavuudesta sekä parhaista käytännöistä.
"Kaikki nämä parantavat toiminnan tehokkuutta, laatua ja yleistä mielikuvaa, ja johtavat siten ylijäämäruoan tehokkaampaan hyödyntämiseen ruoka-apuna", Luken tutkija Kim Kaustell sanoo.
Tieto ympäristövaikutuksista ja taloudellisista eduista on tarpeen myös toiminnan rahoittajille.
"Poikkeusoloissa ruoka-avun merkitys korostuu, ja avun turvallinen jakaminen on tärkeää. Tässä viestinnällä on tavallistakin suurempi rooli", painottaa Kaustell.
Suomessa ruokaketjussa syntyy noin 450 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä, josta noin kolmannes kotitalouksissa ja loput ketjun muissa vaiheissa. Ruokahävikin vähentäminen on tärkeä osa ruokaketjun kestävyyttä: hävikistä syntyneet päästöt ja kustannukset ovat turhia, ja kuitenkin samaan aikaan osalla ihmisistä on vaikeuksia saada riittävästi ruokaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
