Maan suurin kalanjalostaja käsitteli viime vuonna noin 18 miljoonaa kiloa kalaa – luonnonkalan osuus oli 4,5–5 miljoonaa kiloa ja lajeista muikku ykkönen

Riku Isohätälä (oik.) vastaanottaa kuvassa troolia kalasatamassa kalastaja Timo Manniselta. Kuva: Merja Ruotsalainen

Kun poikkeustila huhtikuussa julistettiin Suomeen, työ- ja elinkeinoministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö listasivat viranomaisarvion pohjalta huoltovarmuuden kannalta kriittisiä työtehtäviä ja ammatteja. Listalla sai ansaitsemansa huomion myös ammattikalastajat.

Kotimainen luonnonkala on lähiruokana hyvässä nosteessa, ja sen merkitys huoltovarmuudenkin kannalta on viimeistään nyt havaittu.

"Luonnonkalalle olisi kuluttajien kysyntää enemmänkin, se näkyy myös kotimaisen kalan hinnassa. Mutta ammattikalastajia on liian harvassa."

Arvio on maan suurimman kalanjalostajan, neljännessä polvessa oululaista Hätälä Oy.n toimitusjohtajan Riku Isohätälän.

Kuluttajat haluaisivat ostaa luonnonkalaa, mutta kalastajia on liian vähän. Kuvassa kalastaja Lauri Halonen troolin nostossa. Oululainen Hätälä jalosti viime tilivuodella luonnonkalaa 4,5–5 miljoonaa kiloa. Kuva: Merja Ruotsalainen

Hätälä Oy käsittelee vuodessa noin 18 miljoonaa kiloa kalaa, mistä suurin osa on viljeltyä kalaa. Muuten ei valmistus pyörisi ja raaka-ainetta – kalaa – olisi riittävästi Oulun kalanjalostustehtaalle.

Hätälä Oy laajentaa ja investoi noin 37 miljoonaa euroa vuoteen 2025 mennessä. Tilivuosi päättyi maaliskuun loppuun, ja viime tilivuotena luonnonkalaa Hätälä valmisti tuotteiksi noin 4,5–5 miljoonaa kiloa.

Muikkua, silakkaa, kuhaa, haukea, siikaa, ahventa – ja viljeltyä lohta, kirjolohta sekä siikaa.

"Kevät oli vähän erikoinen tänä vuonna. Kun jäät olivat heikot, järvialueilla ei päässyt normaalisti kalastamaan, merialueilla hylkeet häiritsivät rysiä. Nuottaa ei pystynyt merialueilla vetämään jään alla.Ahvenkausi meni ohi nopeasti, silakkaa tuli kohtuullisesti, haukeakin. Kuhaa heikommin."

Hätälä Oy käsittelee Oulun-tehtaallaan vuodessa noin 18 miljoonaa kiloa kalaa, mistä suurin osa on viljeltyä kalaa. Kuva: Jarkko Sirkiä

Liikevaihdoltaan maan suurimmalla kalanjalostajalla Hätälällä on 400 sopimuskalastajaa järvi- ja merialueilla. 30 vuotta sitten ammatikseen kalastavia oli Suomessa 1 800, tänään noin 500. Keski-ikä on nousussa ja ammatti ei houkuttele nuoria. Kalusto alkuinvestointeineen maksaa paljon, ja saalis on epävarma.

"Kalastajia on liian vähän. Miksi? Olisiko luonnonkalan hinta ollut aiempina vuosina liian alhaalla", pohtii Isohätälä MT:n haastattelussa.

20–30 kilon viikkosaaliilla ei elä. Kalastaja tarvitsee väliin 500 saaliskilon viikkoja, että se kattaisi hiljaisempia aikoja.

Hätälän muikkua pyydetään useista isoista järvistä: Säkylän Pyhäjärvestä, Saimaasta, Kuopion vesistöstä, Kallavedestä, Kuva: STUDIO TIMO HEIKKALA OY

Hätälä käynnisti tammikuussa kampanjan Kalastajalle kiitos, jolla yhtiö pyrkii tekemään kalastajien työtä tunnetuksi ja houkuttelemaan alalle uusia tekijöitä. Osa kuluttajapakkausten ja tiskeillä myytävän kalan tuotosta lahjoitetaan ammattikalastajien ja elinkeinon tukemiseen paikallisten kalatalousryhmien kautta.

Hätälän luonnonkalojen ykkönen on muikku, lohensukuinen maukas kala, jota pyydetään useista järvistä: Säkylän Pyhäjärvi, Saimaa., Kallavesi, Kuopion isot järvet. Merimuikkua, malvaa, nousee verkoista, kun Itämeren suolapitoisuus on alhaalla.

Hätälän Oulun kalanjalostustehtaalla työskentelee vakituisesti 220 henkilöä.

Hätälällä on neljä kylmäkonttia eri puolilla Suomea. Kala kerätään kylmäketjuun kalastajilta.

"Villin kalan kanssa pitää tehdä enemmän työtä kuin viljellyn.– sekä kalastajan että jalostajan. On säätämistä, selvittämistä ja kuljettamista sekä käsityötä tehtaalla ennen kuin tuote on valmis kuluttajille ja kalatiskeille.

Kalanjalostusta ei lueta elintarviketeollisuuteen, vaan se on alkutuotantoa, kuten on kalastajan työkin.

"Jos tukea maksettaisiin kalastajalle, se muuttaisi olennaisesti tilannetta. Omavaraisuusastetta pitäisi nostaa, kalaa tuodaan suhteettoman paljon ulkoa. Mekin tuomme paljon kasvatettua kalaa, lohta Norjasta, jotta volyymit tuotannossa olisivat riittävät."

Investointeihin kalastaja ja kalankasvattaja saavat tukea, kalanjalostaja ei.

Hallitusohjelmassa mainittua kalanjalostuksen siirtämistä osaksi elintarviketeollisuutta ei ole nykyinen tai edellinenkään hallitus vielä tehnyt. Elintarviketeollisuuden osana kalanjalostaja saisi mahdollisuuden hakea investointeihin tukea.

• Valmistaa ja markkinoi kalatuotteita vähittäiskaupoille ja ammattikeittiöille sekä tukkuliikkeille.
• Vuodessa käsitellään n. 18 miljoonaa kiloa kalaa, vientiin 12 prosenttia.
• Liikevaihto: 113 840 000 euroa, tulos: 709 000 euroa (4/2018-3/2019)
• Tehdas Oulussa, työllistää vakituisesti 220 henkilöä, sesonkiaikoina jopa 350 henkilöä.
• 400 suomalaista sopimuskalastajaa.
• Lähde: Hätälä Oy