Ruoka

Kolmannes naisista ja neljännes miehistä syö liikaa sokeria – suolaa saa liikaa lähes jokainen suomalainen

Monen ruokavalio on muuttunut entistä rasvaisemmaksi ja proteiinipitoisemmaksi.
Suomalaisten sokerin käyttö on vähentynyt entisestään viimeisten kymmenen vuoden aikana. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Noin joka kolmas suomalaisnainen ja noin joka neljäs suomalaismies syö liikaa sokeria. Lisätty sokeri saisi kattaa korkeintaan kymmenen prosenttia päivittäisestä energiansaannista.

Terveellisillä ruokailutottumuksilla suositus ei ylity, eli sokeria saadaan liikaa sokerijuomista, makeisista ja erilaisista makeista jälkiruoista, kertoo Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm.

Kokonaiskuvaa katsottaessa sokerin käyttö ei ole Suomessa kuitenkaan kovin suuri ongelma. Esimerkiksi suolaa syö liikaa lähes jokainen suomalainen, ja vain neljännes suomalaisista syö riittävästi kuitua, Fogelholm sanoo.

Samaa mieltä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Heli Kuusipalo. Hänen mukaansa selvästi sokeria suurempi ongelma on se, että monen suomalaisen ruokavalio on muuttunut entistä rasvaisemmaksi ja proteiinipitoisemmaksi.

Suomalaisten sokerin käyttö on vähentynyt entisestään viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kuusipalo arvelee, että taustalla on yleinen tietoisuus sokerin haitallisuudesta. Moni potee jopa ”hiilihydraattikammoa”, joka yltää lisätyn sokerin lisäksi myös terveellisiin hiilihydraatteihin.

Fogelholmin mukaan alle kymmenen prosentin saantisuosituksen ei sokerin käytössä tarvitse mennä. Jos sen sijaan suositus ylittyy selvästi ja pitkäaikaisesti, sokerin käyttö alkaa aiheuttaa haittoja.

Runsas sokerin saanti vaikuttaa elimistön rasva-aineenvaihduntaan nostamalla rasva-arvoja. Tämä voi pitkän ajan kuluessa altistaa sydän- ja verisuonisairauksille.

Myös haima kuormittuu joutuessaan jatkuvasti pitämään veren sokeripitoisuuden tasaisena. Tämä taas voi altistaa kakkostyypin diabetekselle.

"Kun asiaa katsotaan yleisesti terveyden kannalta, sokeri tuo elimistöön energiaa, mutta ei yhtään vitamiineja eikä kivennäisaineita. Suuri määrä sokeria siis tavallaan laimentaa ruokavalion ravintoainetiheyttä, mikä heikentää ihmisen yleisterveyttä ja voi myös altistaa aiemmin mainituille sairauksille."

Fogelholmin mukaan tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmisillä, jotka käyttävät paljon sokeria ja erityisesti sokerivirvoitusjuomia, on yleensä muutenkin epäterveellinen ruokavalio. Tämä voimistaa sokerin epäterveellisiä vaikutuksia entisestään.

Jos taas ruokavalio on muuten terveellinen, mutta syystä tai toisesta vain sokeria saadaan liikaa, haittojen todennäköisyys pienenee. Näin on myös ihmisillä, jotka harrastavat paljon liikuntaa.

Kuusipalo muistuttaa, että myös hammasterveyden näkökulmasta sokerin käyttöä on tärkeä rajoittaa. Aterioiden, välipalojen ja muun kuin veden juomisen välissä pitäisi olla vähintään kahden tunnin taukoja.

Jos suuria määriä sokeria käyttävä ihminen tiputtaisi sokerin käyttönsä normaalille tasolle, hyödyt näkyisivät elimistön rasva-aineenvaihdunnassa jo muutamassa kuukaudessa. Fogelholm ja Kuusipalo suosittelevat maltillisia muutoksia kerrallaan. Ensimmäinen ja tärkein askel voisi olla sokerijuomien vaihtaminen keinomakeutettuihin juomiin.

Genetiikka selittää myös sitä, miksi toiset ovat persoja makealle, kun taas toiset eivät koe juuri lainkaan makeanhimoa, sanoo Mikael Fogelholm.

"Koko ihmiskunnalla on tietynlainen mieltymys makeaan, mutta makean maistamisen kynnys vaihtelee. Se, mikä on yhdelle liian makeaa, ei ole toiselle lainkaan makeaa. Se, mikä on yhdelle ällöttävän makeaa, on toiselle mukavan makeaa."

Asia liittyy myös kulttuuriin. Eri kulttuureissa syödään ja juodaan eri tavoin sokeroituja tuotteita ja lapset oppivat pienestä pitäen syömään tietyllä tavalla. Samalla lailla kuin totutaan tiettyyn suolaisuuteen, totutaan tiettyyn makeuteen.

Fogelholmin mukaan asia on sidoksissa myös kasvatukseen. Monissa perheissä lapset oppivat jo hyvin pieninä, että makeita herkkuja saadaan aina silloin, kun on jotakin kivaa tiedossa: syntymäpäivä, lomamatka, kyläilyä ja niin edelleen.

Lisäksi asiaan vaikuttaa elämänkulkuun liittyvä tilanneoppiminen. Joissakin perheissä lapsia palkitaan sokeripitoisilla herkuilla. Tämän seurauksena ihminen todennäköisesti jatkaa itsensä palkitsemista makealla yhtä lailla aikuisenakin.

"Geneettiset syyt tai opitut käyttäytymismallit voivat hankaloittaa sokerin käytön rajoittamista, mutta ne eivät tarkoita sitä, ettei ihminen kykenisi muutokseen", Fogelholm muistuttaa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Oatly vastaa maitomyytit-kohuun: kyseessä on keskustelunavaus

Vuoden kalkkunatuottajiksi valittiin Jaana ja Jyrki Tapio Loimaalta – Lintujen hyvinvoinnin turvaaminen on tilan ykkösasia

MT ei julkaissut Oatlyn maidontuotantoa moittivaa mainosta

"Kuluttajat on ihan pulassa", kommentoi Luken tutkija Oatlyn hyökkäystä maitoa vastaan