Asiantuntijoiden reseptejä tulevaisuuden ruokaan: kouluruuasta vientituote ja paluu syömisessä 70-luvulle – ruuan halventaminen ei johda ilmastoviisaaseen maatalouteen

Heurekan Pellolta avaruuteen -näyttelyssä pääsee vielä lokakuun alkuun asti tutustumaan vilja- ja maitotuotteiden matkaan maan alta lautaselle. Lapsia kiinnostaa lehmän rapsutuskone. Kuva: Vesa Laitinen

”Ruoka on liian halpaa. Markalla saa markan kamaa”, kiteytti kokki Henri Alén ja heitti vaatimuksen: kymmenen prosentin hinnanlisä kaikille ja tuottajille nykyistä reilumpi osuus.

Leipomoyhtiö Vaasan Oy ja Valio olivat koonneet Vantaalle Tiedekeskus Heurekaan tiistaina joukon ruoka-alan vaikuttajia keskustelemaan siitä, miten ruokaa tuotettaisiin tulevaisuudessa ja mitä haasteita ilmastonmuutos asettaa.

Myös ProAgrian toimitusjohtaja Harri Mäkivuokko pitää nykyistä ruuan hintaa naurettavan matalana. ”Tuottajat ovat ihan lirissä, ja muillakin menee kehnosti. Kaupan valta on niin iso, ja tuottajalle jää vain rippusia.”

Mäkivuokon mukaan hinnan puristamisesta seuraa se, että kohta on jäljellä vain muutamia tiloja, joissa tuotetaan massaa. ”Mutta onko maaseutu sitten enää elävä?”

Päätoimittaja Jouni Kemppainen vaati EU:ta ja Suomea ohjaamaan kulutusta ympäristöystävälliseen suuntaan vaatimalla ulkomailla tuotetuista elintarvikkeista samoja asioita kuin Suomessa vaaditaan. ”Pannaan esimerkiksi hiilivero Etelä-Amerikassa tuotetulle lihalle.”

Vaasanin ja Valion teettämän tutkimuksen mukaan kuluttajat pitävät ruuan kotimaisuutta tärkeimpänä ilmastotekona ruokavalinnoissa. Lihasta ja maidosta ilmaston takia luopuisi kokonaan vain harva, ja niistä pidättäytymistä pidetään vähiten ilmastoon vaikuttavana tekona.

Ruokaan liittyvien aiheiden kiinnostavuudessa kolmen kärjen muodostavat ruuan alkuperä, terveellisyys ja maku. Hinta tulee ruokahävikin jälkeen vasta viidentenä.

Tulos hämmästyttää Kemppaista. ”Ihmettelen tätä jatkuvaa halpuuttamista. Jos aiotaan pitää ruokaketju tikissä, jokaisen osapuolen täytyy pärjätä.”

Keskustelijoilta kysyttiin keinoja viedä ruuan tuotantoa kestävämpään suuntaan seuraavan viiden vuoden aikana.

Mäkivuokon mukaan isoja mullistuksia ei ole tiedossa, vaan tuloksiin päästään maaperän nykyistä paremmalla hyödyntämisellä.

Maatalousyrittäjä ja maidontuottaja Johanna Heinonen pitää nurmiviljelyä vastauksena moneen ongelmaan. ”Viljelijöitä koulutetaan hiiliviljelyyn, ja Valion tavoitteena on hiilineutraali maidontuotanto vuoteen 2025 mennessä.”

Biotekniikan tohtorin Lauri Reuterin mielestä Suomella on riski jäädä peesariksi, jos emme monista ideoitamme myös muille.

”Jos seuraavaksi vietäisiin suomalainen maksuton kouluruokailu maailmalle. Se on suomalainen innovaatio, mutta siellä pitäisi oppia käyttämään järkeä. Pannaan kouluruokaan tuplasti rahaa lisää, karsitaan eläinperäinen ruoka puoleen, lisätään täysjyväviljoja, marjoja, kasviksia ja suomalaista kalaa. Kouluruokailu on hyvä paikka käyttää verovaroja.”

Tulevaisuudessa ei syödä jauhetta purkista, vaan hyvää ruokaa mutta nykyistä monipuolisemmin, uskoo Reuter. Ruokaa tuotetaan uusilla tavoilla.

Reuterin mukaan meillä on taipumus mennä selkä edellä luullen, että tuleva on samaa kuin mennyt. Mutta ei tarvitse katsoa kuin kymmenen vuotta taaksepäin, niin näkee muutoksia. ”Aiemmin salaatti tuli talvella Etelä-Euroopasta, nyt sitä tuotetaan ympäri vuoden Suomessa.”

Reuter ennakoi, että ruokavaliot muuttuvat nykyistä kasvispainotteisemmiksi. ”Mennään takaisin 70-luvulle: puolitetaan lihansyönti. Tykkään siitä, miltä possunkyljys maistuu, mutta syön sitä harvoin.”

Tulee myös uusia teknologioita, joilla voidaan tuottaa nykyisenlainen syömisen kokemus. Kaupoissa on jo burgereita, nakkeja ja pyöryköitä, jotka on tehty kasviperäisistä raaka-aineista.

Reuter uskoo myös, että alkutuotannossa pystytään vähentämään päästöjä, tehostamaan resurssien käyttöä ja luopumaan ainakin osasta turvepeltoja.

Lue myös:

Ravitsemusasiantuntija: Ruokavalion kokonaisuus ratkaisee, ei yksittäisen elintarvikkeen hiilipäästö

Suomalaisen sian suosimiseen on useita syitä, yksi merkittävimmistä on sen ruokintakaukalon sisältö – "Kinkku on oikeasti kossupossu"

Keski-ikäiset nihkeimpiä maksamaan ilmastopäästöjen vähentämisestä — vain harva on valmis maksamaan ruuan päästöjen vähentämisestä