Ruoka

Takana vuosi hurlumheitä – Myllyn Parhaan toimitusjohtajan uralta ei ole puuttunut vauhtia, mutta koronan kirittämä kiima oli ennennäkemätön

Miska Kuusela nauttii mutkista ja vauhdista. Niitä on riittänyt niin hänen urallaan kuin kuluneena koronavuonnakin.
Sanne Katainen
Miska Kuusela ihailee suomalaista maataloutta. "Sitä ei välillä tajutakaan, millaisia juttuja täällä on tehty kasvinjalostuksesta salmonellattomuuteen. Mutta pienissä yksiköissä tuottaminen ei ole helppoa, kun vastassa on iso teollisuus ja vielä isompi kauppa."

Konsultti, karkkitehtailija, mylläri, munakauppias – Myllyn Parhaan toimitusjohtajan Miska Kuuselan uralla käänteet ovat seuranneet toista, mutta koronan takia kulunut vuosi oli vertaansa vailla.

"Kaikki meni sekaisin. Ensimmäinen iso yllätys oli, että Suomessakin alkoi ruuan hamstraus, joka osui makaroniin ja näkyi meillä", Kuusela kertoo.

Makaronia tuotettiin Myllyn Parhaan Hyvinkään tehtaalla maaliskuusta kesäkuuhun enemmän kuin ikinä. Toisaalta Food service -puolen myynti romahti, kun ravintolat ja koulut suljettiin.

Kevään kiimasta huolimatta kokonaismyyntimäärät pysyivät edellisvuoden tasolla.

"Vuosi oli myynnillisesti plus-miinus-nolla, sillä kyse ei ollut vain kiloista, vaan myös arvosta. Tulosta kyllä parannettiin roimasti", Kuusela summaa.

Korona haastoi toimitusjohtajaa uuteen ajatteluun. Asioita piti tarkastella päivä- ja viikkotasolla, kun tavallisesti aikajana on kuukausi. Muutamassa päivässä solahdettiin Teams-maailmaan ja tiukkoihin hygieniasääntöihin tehtaalla.

"Yllättävän hyvin on sujunut. Kerran viikossa käyn toimistolla, vaikkei siellä ketään olekaan", Kuusela kertoo kotonaan Espoon Mankkaalla.

Kuuselan tie elintarviketeollisuuteen kulki mutkan kautta. Isä perusti aikoinaan ksylitolipurukumitehtaan Fennobonin, mutta poika aloitti uransa konsulttiyhtiössä. Sieltä hän siirtyi Fennoboniin, kunnes se myytiin Fazerille. Seurasi kahdeksan vuotta Helsingin Myllyssä, mutta kun tuli mahdollisuus hypätä munabisnekseen Dava Foodsille, Kuusela tarttui tilaisuuteen. Osuuskuntahistoria kiinnosti.

Suomen Dava Foods oli vaikeassa tilanteessa, sillä munakauppa oli kilpaillut itsensä henkihieveriin ja yrityksellä oli uusi tanskalainen omistaja.

"Munakaupan tilanne on edelleen hankala, mutta saimme käännettyä yhtiön terveelle pohjalle", Kuusela toteaa lyhyestä kaudestaan.

Munakauppa sai jäädä toissatalvena, kun myllärin työ kutsui uudelleen, nyt Myllyn Parhaaseen, joka oli siirtynyt pääomasijoittajan omistukseen.

"Aiempi työnantajani Helsingin Mylly on perheyritys. Siellä kvartaali on 25 vuotta eikä kolme kuukautta niin kuin Myllyn Parhaassa."

Pääomasijoittaja ostaa ja myy yrityksiä, joten kasvu ja tulos ovat kaikki kaikessa.

"Tavoitteet ovat kovat, ja niitä seurataan tiiviisti. Edistystä pitää tapahtua koko ajan, ja toimitusjohtajalla irtisanominen on aina minuutin päässä", Kuusela tuumaa, mutta sanoo tienneensä, mihin ryhtyi.

Myllyn Paras on Suomen markkinajohtaja pastoissa ja pakastetaikinoissa ja kolmen suurimman joukossa vähittäiskaupan jauhoissa ja hiutaleissa. Se poikkeaa muista myllyistä siinä, että se jalostaa myllytuotteistaan brändituotteita. Kukapa ei tuntisi sen Raketti-spagettia tai piirakkataikinoita?

Ruuanlaittajana Kuusela tuntee hyvin durum-vehnän ja kotimaisen vehnän eron: niistä ei tule samanlaista pastaa. "Ei voi tulla, koska ne ovat ihan eri vilja. Italialaiset ovat brändänneet omansa 'oikeanlaiseksi', mutta se on makuasia. Suomalaisen pastakulttuurin juuret ovat pehmeämmässä makaronissa", Kuusela pohtii.

"Kyse on myös keittämisestä: kotimaisesta pastasta saa tarkasti keittäen napakkaa. Viime vuosina on kehitetty paljon kotimaisia pastoja ja onnistuttu. Meidän kaikki pastauutuutemme ovat jo kokonaan kotimaista viljaa."

Kuusela on toisaalta nähnyt myllärinä, että jokainen satokausi on omanlaisensa.

"Emme koskaan tiedä, minkä laatuista ja hintaista viljaa tulee olemaan seuraavana syksynä, eikä tiedä kukaan muukaan. Olen kantapään kautta oppinut, että viljakauppa on vähän kuin pörssisijoittamista ja spekulointi kuin lottoamista: voi onnistua tai sitten ei."

Kuuselan konsti on mennä markkinan ehdoilla ja ostaa sitä viljaa, mitä kulloinkin on saatavissa.

Sanne Katainen
Maatalouden tulisi hakea lisäpotkua erikoistumisesta ja viennistä, toteaa Miska Kuusela ja mainitsee esimerkkinä kauran. "Niin kauan kuin kaikki viljelevät pehmeää vehnää ja myyvät sitä kotimaisille myllyille, mikään ei muutu. Pitäisi löytää jotain omaa ja erikoista, jota myydä maailmalle."

Johtajan tärkein tehtävä on määritellä suunta ja strategia, mitä tehdään ja mitä ei tehdä, ja kommunikoida se kaikille, linjaa Kuusela.

"Strategia määritellään tietysti yhdessä, mutta toimitusjohtaja seisoo sen takana ja vastaa toteuttamisesta."

Niinpä hyvä johtaja pystyy hahmottamaan kokonaisuuksia välillä kaoottisestakin toiminnasta. Lisäksi hänen olisi oltava helposti lähestyttävä ja osattava kuunnella ja jakaa tietoa.

"Että mahdollisimman moni tietää kaikesta kaiken eikä vain sen minkä tarvitsee. Silloin muutkin pystyvät hahmottamaan kokonaisuuden, kun tietävät, että tähän liittyy muutakin kuin vain meidän tiimin jutut", Kuusela havainnollistaa.

Osa alaisista on jopa yllättynyt siitä, miten paljon Kuusela kertoo.

"Pidän avoimuutta parempana kuin tiedon panttaamista."

Omaa jaksamistaan Kuusela vaalii liikunnan avulla. Varsinkin etätyössä työpäivän alkamisesta ja päättymisestä huolehtiminen on tärkeää.

"Aloitan tai lopetan työpäivän läheisellä crossfit-salilla tunnin treenillä. Tästä on tullut tapa 3–5 kertaa viikossa jo neljä vuotta."

Crossfit on monelle hyvin tavoitteellista, mutta Kuusela on raivostuttanut valmentajia ilmoittamalla tavoitteekseen vain, että rapistuu hitaammin.

Toinen rakas harrastus on maastopyöräily ympäri vuoden. Koronan takia viime kesä oli ensimmäinen kymmeneen vuoteen, kun mies ei lähtenyt kaveriporukan kanssa Alpeille pyöräilemään.

Täytettyään 50 vuotta Kuusela siirtyi sähköavusteiseen maastopyörään. "Se on tuonut lisää intoa. Tulee hiki, mutta pääsee lujempaa ja kauemmas."

Hyvä elämäntapamalli on Kilppi-kreikankilpikonna, jonka Kuusela sai ollessaan nelivuotias. Kilppi on opettanut, että kannattaa nukkua paljon, syödä kasvisruokaa ja ulkoilla kaiket kesät.

"Se herää talvihorroksesta yleensä huhtikuun toisella viikolla, on ihan hormonihuuruissa ja riehuu talossa. Toukokuussa se menee piha-aitaukseen ja on siellä syyskuulle asti, kunnes otan sen taas sisälle hengailemaan ennen talviunia."

Kilppi on nyt noin satavuotias.

Sanne Katainen
Twitterissä Kuusela luonnehtii itseään lajiaan rakastavaksi amaööriksi ja metodisen sekasotkun harjoittajaksi. "Pelko on vain tunne. Twiitit omia."

Seuraavaa ura-askeltaan Kuusela ei ole miettinyt.

"Katsotaan, mitä eteen tulee. Kun on aloittanut neljässä yrityksessä toimitusjohtajana, niin ensimmäinen vuosi on aina tosi rankka. En tiedä, haluanko viidennelle kierrokselle vai keksinkö vielä, mitä alan isona tehdä."

Kuusela vierastaa ajattelua, että jokaisen pitäisi löytää oma juttu. Mieluummin pitäisi opetella pitämään siitä, mitä tekee, ja olla kiitollinen elämästä, jota elää.

"Jos tehtäväni on nyt tavoitella voittoa aggressiivisesti, niin lähestyn sitä niin, että tämä on mielenkiintoista ja haluan tehdä tätä nyt. Kaikesta voi olla kiinnostunut."

Miska Kuusela

Myllyn Paras Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 2019.

Tuotantotalouden diplomi-insinööri Lappeenrannasta ja Master of Science Yhdysvalloista.

Toimitusjohtajana aiemmin Dava Foodsissa, Helsingin Myllyssä ja Fennobonissa sekä konsultti Accenturella.

Perheessä vaimo, kolme lasta, koira ja kilpikonna.

Syntynyt Turussa, lapsuus ja nuoruus Jokioisissa, asuu Espoossa.

Harrastaa maastopyöräilyä, crossfittiä, lukemista, metsästystä ja ruuanlaittoa.

Lue myös:

Miska Kuuselasta Myllyn Parhaan uusi toimitusjohtaja

DAVA Foods vaihtaa toimitusjohtajaa – Miska Kuusela lähtee

Dava Foodsin uusi toimitusjohtaja: "Virikehäkkimunien suosio heikkenee todella nopeasti"

Sanne Katainen
Miska Kuusela treenaa Espoossa kotinsa lähellä olevalla salilla 3–5 kertaa viikossa. "Se on ollut hyvä henkireikä korona-aikana. Täytyy kontrolloida, ettei innostu liikaa, vaan pystyy jatkamaan vuodesta toiseen."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kymmenen ruokapalvelua mukaan kestävyysohjelmaan – ammattikeittiöt kehittävät muun muassa malleja hävikin vähentämiseksi ja vegaani- ja kasvisruuan lisäämiseksi

Kärsitkö puutteesta? Yksipuolinen ruokavalio kostautuu näiden ravintoaineiden puutoksena

Perheyrityksen havupuu-uutejuomasta vuoden terveystuote – tavoitteena kotimaan kasvu, kysyntää myös ulkomailla

Vuoden 2020 gluteeniton tuote tehdään kotimaisesta täysjyväkaurasta – vuoden gluteeniton yritys on ansioitunut pitkäjänteisessä tuotekehityksessä