Ruoka

Raportti: Eläintuotteita korvaavien proteiinien kauppa seitsenkertaistuu vuoteen 2035 mennessä – maku saadaan vastaavaksi lähivuosina

Eurooppa ja Pohjois-Amerikka voivat saavuttaa lihankulutuksen huipun vuoteen 2025 mennessä, jonka jälkeen eläinproteiinin kulutus alkaisi laskea.
Sanne Katainen
Raportin mukaan korvaavien proteiinien markkinaosuus haukkaa vuoteen 2035 mennessä 11 prosenttia kaikista proteiinituotteista. Kehityksen etujoukoissa ovat kasvipohjaiset proteiinit.

Lihaa ja muita eläinperäisiä tuotteita korvaavien proteiinien kauppa moninkertaistuu lähivuosina. Laajan raportin asiasta ovat tehneet konsulttiyhtiö Boston Consulting Group ja vegaanisiin tuotteisiin sijoittanut sijoitusyhtiö Blue Horizon.

Raportin mukaan korvaavien proteiinien markkinaosuus haukkaa vuoteen 2035 mennessä 11 prosenttia kaikista proteiinituotteista.

Vuonna 2035 liha-, muna-, maito- ja äyriäisproteiineja korvaavien tuotteiden kaupan odotetaan ylittävän 245 miljardia euroa. Kulutuksen oletetaan kasvavan nykyisestä 13 miljoonasta tonnista 97 miljoonaan tonniin vuodessa.

Vaihtoehtoisiksi proteiineiksi lasketaan kasviproteiinit sekä mikro-organismeista ja eläinsoluista tuotetut proteiinit.

Tukemalla teknisiä innovaatioita, kehitys voi nopeutua raportin mukaan niin, että vaihtoehtoisten proteiinien osuus ylittää neljänneksen markkinoista vuoteen 2035 mennessä.

"Tuolla nopeudella Eurooppa ja Pohjois-Amerikka saavuttaisivat lihankulutuksen huipun jo vuoteen 2025 mennessä, jonka jälkeen eläinproteiinin kulutus alkaisi laskea", raportin tekijät arvioivat tiedotteessa.

Korvaavissa tuotteissa maku, koostumus ja hinta ovat ratkaisevia ominaisuuksia.

Raportissa ennakoidaan, että vaihtoehtoiset proteiinit saavuttavat pian eläinproteiinia vastaavan maun ja koostumuksen. Ensin läpimurron tekevät kasvipohjaiset vaihtoehdot ja 2030–luvun alussa eläinsoluista kasvatetut proteiinit.

Korvaavien proteiinien yleistyminen hyödyttää ympäristöä ja tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Jo pelkästään kasvipohjaisiin lihan- ja munankorvikkeisiin siirtyminen vähentäisi päästöjä yli yhden gigatonnin, eli miljardi tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuoteen 2035 mennessä.

Muutos säästäisi myös 39 miljardia kuutiota vettä, mikä vastaa Lontoon kaupungin vedenkulutusta 40 vuoden aikana.

Sijoittajat ovat avainasemassa ruokamurroksessa. Korvaavien proteiinien kehittäminen teolliseen tuotantoon vaatii paljon pääomaa. Luvassa näyttäisi olevan suuret tuotot.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

S-marketissa kasviproteiinit lymyävät pekonit-kyltin alla – tuotesijoittelu hämmentää osaa kuluttajista, S-ryhmä lupaa parantaa kasvistuotteiden erottuvuutta

Ville Haapasalo yllätti itsensäkin: täysin ummikosta tuli vuodessa hatsapuri-leipuri – "Niin huima vauhti, että välillä pelottaa!"

Korona-aikana globaali viininkulutus laski alimmalle tasolleen liki 20 vuoteen

Ruokakaupan uusi tulokas herättää kiinnostusta tavarantoimittajissa – "Olemme tietenkin pelkkänä korvana tässä asiassa"