Ruoka

"Uskaltaaks sinne tulla sisälle?" – Kasvisravintola valtatien varressa herätti alkuun ihmetystä

Kehäkukka pysäyttää Tampere-Vaasa-tien kulkijat Hämeenkyrössä virkistymään kasveista ja kasvisruuasta.
Jarno Mela
Yhdessä yrittämisessä on Olli ja Tiina Ahosen mielestä se hyvä puoli, että kun on päivän mennyt tukka putkella ja palaa kotiin ihan katki, niin puoliso hyväksyy sen, ettei toinen jaksa mitään, kun tietää sen työn.

Kasvisruoka on nykyään hyvässä huudossa joka puolella, mutta sitä se ei vielä ollut, kun Olli ja Tiina Ahonen tulivat kahvila-ravintola Kehäkukan yrittäjiksi Hämeenkyröön.

”Alussa saattoivat miehet jäädä autoon istumaan. 'Uskaltaaks sinne tulla sisälle', ne kysyivät”, nauraa Tiina Ahonen. Tilanne on neljännesvuosisadassa täysin muuttunut.

”Nyt kaikenikäiset tulevat nauttimaan. Kasvissyönti ei ole enää mitään eksotiikkaa, vaan kaikki ovat lisänneet sitä. Meillä on aina vaihtoehto myös vegaaneille ja gluteenittomille, mikä ei tällaisissa tienvarsipaikoissa ole tavallista”, Ahoset kertovat.

Ahosten liikeidea on tarjota maistuvaa kasvisruokaa kaltaisilleen sekasyöjälle. ”Ihmisille tulee täällä semmottia ahaa-elämyksiä. Esimerkiksi punajuurilaatikosta moni toteaa, että ai näinkin tää menee.”

Tiina Ahonen toteaakin, ettei kasvisruoka mitään uutta ole. ”Mummu teki aina makaronilaatikosta kasvisversion. Mutta kun aikoinani kävin Frantsilassa kursseja ja olin mummulla yötä, niin se mietti, että mitä mää ny teen sulle, kun en mää osaa sitä kasvisruokaa. Sanoin, että tee vaikka kesäkeittoo.”

Ahosilla oli 1990-luvulla Tampereella grillikioski, missä he paiskivat töitä aamusta iltaan. Sitten ystävän menehtyminen leukemiaan pysäytti.

”Me pohdittiin, mitä ennen tehtiin, kun lääkkeet eivät auttaneet tauteihin. Mun ikäpolvi ei ole kerännyt koulussa kasveja enkä tuntenut niitä yhtään, ja sain vinkin Frantsilasta”, Tiina Ahonen kertoo.

Tiina lähti Frantsilaan kursseille. Hän valmistui Frantsilasta aromaterapeutiksi.

Pariskunta sai kaksi tytärtä sen jälkeen, kun he olivat saaneet lääkäreiltä lapsettomuustuomion, ja Tiina päätti jäädä kotiin ainakin kolmeksi vuodeksi lasten kanssa. Kioskista oli luovuttu ja Olli teki myyntiedustajan töitä.

Silloin avautui mahdollisuus päästä Frantsilan Kehäkukkaan yrittäjiksi.

”Oli saatu ihanat lapset ja olisin halunnut hoitaa heitä kotona. Vaihtoehtona oli muuttaa maalle, missä meillä olisi yhteinen perheyritys ja unelmatyö ja lapset saisivat kasvaa maalla ja jäisivät joskus ehkä töihin omaan firmaan”, Tiina kertaa tilannetta.

Jarno Mela
Kehäkukassa myydään sekä Frantsilan että muita paikallisia lähi- ja luomutuotteita.

Frantsila voitti, mutta niin voitti myös perhe. Tyttäret ovat kasvaneet vanhempien rinnalla yrittäjiksi Kehäkukkaan ja Tiina on saanut yhdistää yrttiosaamisensa kahvilayrittämiseen, sillä Kehäkukassa myydään laajasti luontaistuotteita ja ihmiset kysyvät Tiinalta neuvoa erilaisiin vaivoihinsa.

Kasvilääkintä, rohdot ja yrtit ovat kansanperinnettä ja kulkevat Tiina Ahosen mukaan ehdottomasti lääketieteen rinnalla, ei vaihtoehtona. ”Lääkkeitä ja kansanlääkintää ei pidä laittaa vastakkain. Meidän toisella tyttärellä on epilepsia eikä siihen ole yrttejä. Mutta kun tyttärillä oli usein korvat kipeät, niin yhdeksän kertaa kymmenestä meni ilman antibioottikuuria, kun otettiin troppia ja pantiin sipulikäärettä.”

Ekokahvilaa ja -kauppaa pitäessään Ahoset ovat nähneet, miten ekokosmetiikan ja luomun suosio on noussut. ”Ennen niitä pidettiin hörhöilynä. Vieläkin on niitä jääriä, jotka sanoo, etten mää mitään luomua osta”, Olli Ahonen hymyilee.

Jarno Mela
Mirjamin kaurakakku on Kehäkukan bravuurileivonnainen. Ohje on peräisin Virpi Raipalan äidiltä.

Kehäkukka oli alkuun kesäkahvila ja myymälä. Kun Ahoset alkoivat pyörittää sitä ympäri vuoden, talvet olivat tosi hiljaisia. ”Tuntui, ettei mikään markkinointi auta. Kymmenen vuotta kuunneltiin, että 'ai, te ootte talvellakin auki?' Mutta pikkuhiljaa ihmiset oppivat.”

”Ollaan osa Frantsilan perhettä, johon kuuluvat Frantsilan luomuyrttitila, Hyvän Olon keskus ja Kehäkukka. Vahva brändi yhdistää meitä”, Olli Ahonen summaa.

Ahoset ovat pyörittäneet Kehäkukkaa nyt 25 vuotta. Viime keväänä iski korona ja keväästä tuli tappiollinen, mutta kesä oli kaikkien aikojen paras ja syksy normaali. Vuodenvaihteessa taas hiljeni. Ensi kesästä yrittäjät odottavat jälleen vilkasta.

”Onhan tämä ihan unelmaduuni. On hienoa, ettei tehdä tätä pelkän rahan takia, vaan voimme hyvillä mielin seisoa kaiken takana”, Tiina Ahonen sanoo.

Lue myös:

Luomuyrttitilan perustaja: “Opiskeluaikanani luomulle lähinnä naureskeltiin”

Jarno Mela
Kehäkukassa käy kesällä noin parisataa ruokailijaa päivässä. Yritys toimii vuonna 1875 rakennetussa kansakoulussa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Mitä on käänteinen ruskistaminen? Perinteinen grillaus saa tänä kesänä lisämausteita maailmalta ja yhdessäolosta

Vaali-illan jännitykseen ja juhlintaan sopii ateria, johon kootaan alkukesän herkkuja

Söin täällä: Tiedätkö, mitä on axgan? Sitä voi maistaa Ahvenanmaan purjehdusseuran ravintolassa

Aarre: Mesiangervon kukkia voi käyttää leivonnassa vaniljan tilalla – kukat sopivat myös juomien maustamiseen