Ruoka

Keitätkö mökillä uudet perunat järvivedessä? Katso syy, miksi asiantuntijan mukaan niin ei kannattaisi tehdä

Myös järviveden käyttöä eläinten juomavetenä kannattaa harkita.
Kari Salonen
Perunoita keittäessä mikrobit tuhoutuvat. Sinilevän toksiinit kuitenkaan eivät.

Kuumana ja vähäsateisena kesänä käyttövettä kaipaavan katse voi kääntyä kotijärvelle: Mihin kaikkeen järvivesi sopii?

Sitä kannattanee kysyä asiantuntijalta.

Mikään pintavesi, tuli se sitten joesta tai järvestä, ei ole talousvettä eli juomavettä, painottaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Tarja Pitkänen.

Voiko järvivedessä keittää esimerkiksi perunoita?

Perunoita keitetään pitkään ja keitettäessä mikrobit kuolevat. Mikrobiologista riskiä ei siis perunoiden kanssa ole.

Jos perunoiden keittoon on käytettävissä mitään talousvedeksi soveltuvaa vettä, Pitkänen suosittelee silti käyttämään ennemmin sitä.

Järven pintaveden puhtaus ei ole taattua.

Vedessä voi olla sinilevätoksiineja, vaikka merkkejä sinilevästä ei enää järvellä olisi. Ne eivät tuhoudu keitettäessä.

Sinilevä voi näkyä pintavedessä vihreinä hippusina.

Jos kuitenkin tuntee järven vedenlaadun ja tietää, ettei järvessä ole ollut sinilevää, käyttö keitinvetenä on riskittömämpää.

Energiansäästöbuumissa voi myös houkuttaa lämpimän hanaveden käyttö perunoiden keitinvetenä. "Se on aika huono ajatus", Pitkänen toteaa.

Veden laatua tarkkailtaessa seurataan kylmän veden laatua.

Kiinteistöjen lämminvesijärjestelmistä veteen voi irrota haitallisia raskasmetalleja, kuten kuparia tai kromia. Pesuvedessä ne eivät haittaa, ruuan seassa kylläkin.

Jos perunoiden keittämistä haluaa jouduttaa, Pitkänen suosittelee käyttämään vedenkeitintä.

Erityisen riskialtista on sinileväisen järviveden käyttö saunassa löylyvetenä.

"Se on tehokas altistusreitti sinilevämyrkyille eli toksiineille. Löylyissä toksiinit eivät mene ruuansulatuselimistön tai ihon kautta, vaan pääsevät suoraan keuhkoihin. Myrkytysoireet ovat silloin vakavimmat."

Entä käykö järvivesi eläimille? Koirat tuntuvat joskus latkivan veden mieluiten siitä kaikista törkyisimmästä lätäköstä.

Likaiset lätäköt varmaan tuoksuvat hyvälle eläinten mielestä, Pitkänen arvelee.

Hän työskentelee myös ympäristöterveyden apulaisprofessorina Helsingin yliopistossa. Parhaillaan on käynnissä rantalaidun-hanke, jossa tarkastellaan millaisia riskejä luonnonveden käyttöön voi liittyä tilanteissa, joissa juomavettä voi olla karjalle muuten vaikea järjestää.

Taudinaiheuttajista esimerkiksi salmonella ja EHEC voivat aiheuttaa ripulitauteja niin tuotantoeläimissä, luonnoneläimissä kuin ihmisissäkin, mutta ihmisten käyttöön tarkoitetun juomaveden laadulle on asetettu tarkimmat laatuvaatimukset.

Sinilevän kanssa ei silti ole leikkimistä.

Sinilevään kuolleeseen nautakarjaan liittyvät joukkokuolematapaukset Suomesta ovat jo kymmenien vuosien takaa ja hyvä niin, Pitkänen toteaa.

Isompiakin eläimiä on heittänyt henkensä juotuaan leväistä vettä. Hiljattain Afrikassa oli norsujen joukkokuolemia, jotka on yhdistetty bakteerien aiheuttamiin toksiineihin alueella.

Lue lisää:

Voiko järvivettä juoda? Periaatteessa kyllä, mutta läheskään aina ei kannata

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Aamiaisista tuli Lapland Hotelsin hittituote: "Meillä on pohjoisessa maailman parhaat raaka-aineet"

Omenoiden puristuksen uuteen suosioon on yksi syy – eikä se ole runsas sato

Suomeen tuleva norjalainen ruuan verkkokauppa etsii nyt kumppaneita ja myytävää – myös "paikallisesti tuotettuja herkkuja"

Lantmännen ostaa Myllyn Parhaan — Miska Kuusela: "Yhtiöillämme on yhtenäinen perusta"