Ruoka

Näin kävi, kun polvijärveläiset tarjosivat lounaan vain oman maakuntansa antimista – Helsinki ei onnistu lähiruuassa mutta pienessä kunnassa on eri meininki

Kunnan ruokapalvelu valmisti perjantaina lounaaksi jauhelihamureketta ja perunasosetta lisukkeineen. Kaikki raaka-aineet ja tarjolla olleet tuotteet olivat maakunnan lähituotteita.
Lari Lievonen
Polvijärven kunnan ruokalistassa luki perjantain kohdalla lähiruokapäivä.

Helsingin kaupunki linjasi marraskuun alussa, että ensi vuoden alusta alkaen kaupungin tilaisuuksissa ei tarjoilla lihatuotteita. Tarjolla voi olla sesongin mukaista kasvisruokaa tai vastuullisesti pyydettyä lähikalaa, mutta korkean tason vierailuissa tai vastaavissa on mahdollisuus perustelluista syistä tarjota lihaa. Kotimaisuutta kaupunki ei kaupunkiympäristön toimialan tiimipäällikkö Johanna af Hällströmin mukaan voi julkisissa hankinnoissa edellyttää.

Maakunnissa maailmanmeno on hieman toisenlaista. Polvijärven kunta järjesti perjantaina ensimmäistä kertaa lähiruokapäivän. Kunnan ruokapalveluiden lounaaksi valmistamien ruokien kaikki raaka-aineet ja tarjolla olevat tuotteet olivat maakunnasta hankittuja lähituotteita.

Jauhelihamureke valmistettiin polvijärveläisen naudanlihantuottajan Seppo Laasosen lahjoittamasta luomujauhelihasta. Perunasose syntyi liperiläisen perunanviljelijän Ville Hirvosen perunoista ja salaattipöydän antimia oli ainakin Viherkasteelta Liperistä.

Ruisleipää olivat lahjoittaneet polvijärveläiset Kettusen Leipomo ja Kosilkka. Tarjolla oli myös Makuvankkuri-yrityksen lahjoittamaa porkkanalaatikkoa, joka on valmistettu pohjoiskarjalaisista porkkanoista. Jälkiruuaksi Jäätelövankkuri oli lahjoittanut piparkakkujäätelöä, jonka piparit ovat Kosilkan leipomia.


Raaka-aineita tai tuotteita lahjoittaneet yrittäjät istuivat kunnan keskuskeittiön ruokalassa samassa pöydässä ruokapalveluiden esimiehen Saara Pirhosen, kunnanjohtaja Heikki Hallikaisen ja maaseutuasiamies Teuvo Mutasen kanssa.

Pirhoselle ja keittiöhenkilökunnalle päivä oli erityinen. He valmistavat päivittäin 700–800 ruoka-annosta, joita syövät niin päiväkotilaiset, koululaiset, ikäihmiset kuin ateriapalvelujen asiakkaat sekä kunnan henkilökunta.

"Kyllä meidän kokit olivat tästä innoissaan. Keittiössä oli aivan erityinen tuoksu", kuvailee Pirhonen. "Teemme toki päivittäin ilolla ruokaa asiakkaillemme. Erityisenä tavoitteena on tehdä kodinomaista ruokaa."

Raha luo omat rajoitteensa, sillä raaka-aineisiin on käytettävissä keskimäärin 1,5–1,7 euroa per ateria.

Polvijärvi on mukana Pohjois-Karjalan hankintatoimessa, joka on seudullinen yhteishankintayksikkö. Hankintalaki ja hankintoihin vaikuttaminen nousivat ruokapöytäkeskustelussa toistuvasti esiin.

Makuvankkurin yrittäjä Teemu Virrantalo muistutti, että hankintakriteereissä pitäisi painottaa paikallisten hankintojen kokonaistaloudellisuutta. "Kilpailutuksen laajuus sulkee pieniä tuottajia pois ja suosii vain suuria toimijoita."

Säännölliset lähiruokapäivät voisivat olla keino saada lähituottajien raaka-aineita ja tuotteita tarjolle yhteishankintojenkin kautta. Toinen tapa olisi lisätä maakunnassa esimerkiksi juuresten ja vihannesten jatkojalostusta. "Kasvispihvejä olisi mukava valmistaa paikallisista jatkojalosteista", totesi Pirhonen.

Mutta lähiruokapäivässä ei ole kyse vain syömisestä, muistutti kunnanjohtaja Hallikainen. "Toivottavasti päivä lisää tietoisuutta lähiruuasta sekä raaka-aineiden ja tuotteiden tuottajista."

Lue myös:

Helsinki ei tarjoa enää lihaa, mutta ei myöskään edellytä kotimaisuutta kasviksissa – juuston tarjoilu voi jatkua edelleen

Viljelijä lahjoitti 300 kiloa luomujauhelihaa diakoniatyölle: ”Lahjoitus ei vie minua konkurssiin”, hyvän kiertämään laittanut ateisti perustelee

Lari Lievonen
Muun muassa jäätelötehtailija ja kauppa-autoyrittäjä Teemu Virrantalo (oik.) tuntee pohjoiskarjalaiset ruuantuottajat ja -tekijät hyvin. Kosilkka-leipomon Hanna Tukiainen on yksi heistä, samoin kuin Seppo Laasonen.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Halvalta nyt myös kauralaku, joka sopii keliaakikoille

Ei maistu! – kasvipohjaisten tuotteiden suurin haaste on saada maku kohdalleen

Maaseudun yrityksille on nyt tarjolla monipuolisia kursseja ruokamatkailuun – kevään maksuttomissa Gastropajoissa on vielä hyvin tilaa

Pettuleipä elätti nälän varjossa elänyttä kansaa – teoriassa ihminen pysyy hengissä syömällä 1,5 kiloa pettua päivässä