Ranskassa kielletään hedelmien ja vihannesten pakkaaminen muoviin – Suomessa ajatellaan, että elintarvikkeen säilyvyys on tärkeintä

Elintarvikepakkauksia kehitetään vähentämällä muovin määrää ja suosimalla kierrätysmuovia. Kuva: Sanne Katainen, Jarkko Sirkiä

Ranskassa kielletään hedelmien ja vihannesten pakkaaminen muoviin ensi vuoden alusta alkaen. Suomessa kehitystä ei nähdä pelkästään järkevänä. Klassinen esimerkki on kurkku, jonka pakkaamista muoviin on paheksuttu. Ilman muovikäärettä tuorekurkkujen hävikki ja siten myös ilmastokuormitus kasvaisivat merkittävästi.

VTT:n tutkimusprofessorin Ali Harlinin mukaan ruuantuotannon hiilijalanjälki on moninkertainen verrattuna pakkausten valmistukseen. Pakkausten merkityksestä keskusteltiin K-ryhmän järjestämässä Hyvä paha pakkaus -tilaisuudessa 29.11.

Meijerituotteiden hiilijalanjäljestä pakkauksen osuus on noin kaksi prosenttia. Valion pakkauskehityksestä vastaava Juhana Pilkama kertoo, että esimerkiksi Oltermanni-juusto saadaan säilymään ohuella monikerrosmuovilla parhaimmillaan vuoden. Ilman muovia, esimerkiksi paperikääreessä juusto säilyisi korkeintaan kolme viikkoa.

Pakkauksia kehitetään vähentämällä muovin määrää ja suosimalla kierrätysmuovia. Valion juustoista yli puolet pakataan jo kierrätysmuoviin.

”Ongelma on, että kierrätysmuovi on yhä kalliimpaa kuin neitseellinen muovi. Kuluttajat eivät ole valmiita maksamaan ympäristöystävällisemmästä pakkauksesta, mutta onneksi on lainsäädäntö ja direktiivit. Pikkuhiljaa kierrätysmuovin määrä kasvaa ja hinta alenee”, Pilkama sanoo.

Toistaiseksi elintarvikepakkauksiin kierrätetään vain PET-muovia. Muovien kierrätysmenetelmät, sekä mekaaniset että kemialliset, kehittyvät vauhdilla. Pilkaman mukaan tärkeää on tehdä kierrätys kuluttajille helpoksi. Pakkauksissa täytyy olla selkokieliset lajitteluohjeet, eikä mystisiä kolmioita ja numeroita.

Pauligin strategisen pakkauskehityksen vetäjä Kati Randell kertoo, että Pauligin pakkauksista tehdään sataprosenttisesti kierrätettäviä vuoteen 2025 mennessä.

EU:ssa muovin käyttöä pyritään hillitsemään, jotta ympäristö ei roskaantuisi. Harlinin mielestä muovissa materiaalina ei ole vikaa niinkään kuin ihmisten käyttäytymisessä ja kierrätysjärjestelmissä.

Muovidirektiivi vieläpä sekavoittaa luokittelua sen suhteen, mikä lasketaan muoviksi ja mikä ei.

Kuluttajien on muun muassa ymmärrettävä, ettei biomuovi tarkoita biohajoavaa.

Harlinin mukaan maailmassa on riittävästi alihyödynnettyä biomassaa, kuten maatalousjätettä ja leviä, fossiilista muovia korvaavan biomuovin valmistamiseen. Eri asia on, onko valmistus käytännöllistä ja edullista. Tällä hetkellä raakaöljystä hupenee vain pikkiriikkinen osuus muovin valmistukseen.

Harlin arvioi, että puun käyttö sanomalehtiin vähenee, joten sitä voidaan käyttää pakkauspuolella enemmän.

Yleisesti pakkausrintamalla tarvitaan kolmea keinoa: kierrätystä, vähentämistä ja korvaamista.