Ruoka

THL: Täysjyvää syövät eniten vanhemmat ikäryhmät ja Pohjois-Savossa asuvat – kulutus saisi lisääntyä

Tärkeimpiä täysjyvän lähteitä ovat perinteiset suomalaiset ruis- ja sekaleivät sekä puurot, jotka kattavat yli 80 prosenttia suomalaisten täysjyvän saannista.
Täysjyvätuotteet maistuvat suomalaisille koulutustaustasta riippumatta. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Yli yhdeksän kymmenestä suomalaisesta aikuisesta syö täysjyväviljavalmisteita. Niiden kulutus saisi olla silti suurempaa, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksesta.

Täysjyväviljavalmisteet ovat tärkeitä ruokavaliossa muun muassa siksi, että ne turvaavat kuidun saantia. Noin 70 prosenttia aikuisista syö kuitua suositeltua vähemmän.

Riittävä täysjyvän saanti pienentää riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä paksu- ja peräsuolen syöpiin. Lisäksi täysjyvätuotteiden käyttö tukee painonhallintaa.

"Täysjyväviljavalmisteista saa myös folaattia eli B9-vitamiinia, rautaa ja kasviproteiinia", kertoo THL:n erikoistutkija Niina Kaartinen.

Eniten täysjyvää syödään Pohjois-Savossa, ja vanhemmat ikäryhmät syövät täysjyvää nuorempia enemmän. Tutkimuksessa ei sen sijaan havaittu eroa eri koulutusryhmien välillä.

Miehet saavat ruokavaliostaan keskimäärin 63 grammaa ja naiset 47 grammaa täysjyvää päivässä. Yksi ruisleipäviipale sisältää noin 14 grammaa täysjyvää.

Tiettyä grammamääräistä suositusta ei ole Kaartisen mukaan Suomessa käytössä. Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan naisten tulisi nauttia viljavalmisteita noin kuusi ja miesten yhdeksän annosta päivässä.

"Vähintään puolet tästä määrästä tulisi olla täysjyvää", Kaartinen kommentoi.

Tärkeimpiä täysjyvän lähteitä ovat perinteiset suomalaiset ruis- ja sekaleivät sekä puurot, jotka kattavat yli 80 prosenttia suomalaisten täysjyvän saannista. Esimerkiksi pastan ja riisin merkitys on vähäisempi.

Erikoistutkija kehottaa jokaista miettimään, miten omaan ruokavalioonsa voisi luontevasti lisätä täysjyvää.

"Valkoisesta viljasta valmistetun tuotteen voi vaihtaa täysjyvää sisältävään tuotteeseen. Kaupassa kannattaa tarkistaa ainesosaluettelot esimerkiksi leivistä, ja lisukkeiksikin löytyy suomalaista kauraa ja ohraa", Kaartinen muistuttaa.

THL julkaisee nyt valtakunnallisesti edustavia tietoja aikuisten täysjyvän kokonaissaannista ensimmäistä kertaa. Tiedot perustuvat FinRavinto 2017 -tutkimukseen, jossa selvitettiin Suomessa asuvien 18–74-vuotiaiden ruoankulutusta.

Lue myös:

Ravitsemusprofessori tyrmää puheet siitä, että hiilihydraatit lihottaisivat: "Suomessa ei ole koskaan syöty näin vähän hiilihydraatteja kuin nyt"

Professori suomalaisten täysjyvätietämyksestä: "Eivät nuo ole järkyttävän isoja prosentteja"

Aiheeseen liittyvät artikkelit

"Surullista, ettei puhuta kotimaisen ruuantuotannon puolesta", lippukunnanjohtaja sanoo – Suomen Partiolaisten kasvisruokalinjaus nosti väittelyn puolesta ja vastaan

THL: Ruokaravintolat voisivat olla jopa puoleenyöhön auki – baarien ja yökerhojenkin rajoituksia voi ehkä höllätä, jos terveydenhuollon kuorma on keventynyt

Oatlyn mainoksia poistettiin Britanniassa harhaanjohtavien väitteiden takia – liioitteli maidon ja lihan tuotannon päästöjä

Fazerkin rynnistää kasvipohjaisten tuotteiden markkinoille – Willja-tuoteperheen perustana suomalainen kaura