LÖYDÄ EHDOKKAASI: MT:n vaalikoneessa koko maan aluevaaliehdokkaat
Ruoka

"Itse ei mahda mitään sille, jos päättäjät päättävät sulkea ravintolat" – ravintolarajoitukset kolahtavat kovaa niille tuotteita myyviin elintarvikeyrityksiin

Mestariviljelijät joutui koronan takia ensimmäistä kertaa lomauttamaan väkeä.
Jere Lauha
Työntekijä Vadim Mageramov pakkaa vihanneksia Mestariviljelijöillä Juvalla. Yritys on joutunut sopeuttamaan toimintaansa ravintoloiden vähentäessä tilauksiaan.

Kun ravintoloiden aukioloa rajoitetaan ja henkilöstöruokalat ammottavat tyhjyyttään etätyöläisten lounastaessa kodeissaan, niin tilanteesta kärsivät myös ravintoloille raaka-aineita tuottavat yritykset.

"Saattaa kuulostaa helpolta ratkaisulta, että laitetaan ne ravintolat kiinni, mutta sulkeminen vaikuttaa voimakkaasti myös ketjussa alaspäin, viljelijöihin asti", sanoo juvalaisen Mestariviljelijät Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja vihannesviljelijä Kalle Varonen Sulkavalta.

Mestariviljelijöitten tuotannosta osa menee vähittäiskauppaan eikä koronalla ole ollut siihen vaikutusta, mutta ravintoloille yritys pilkkoo ja pakkaa juureksia, ja varsinkin ravintoloiden täyssulun aikaan tuotanto kyykkäsi rajusti.

"Yli puolet liikevaihdosta lähti hetkellisesti pois. Ensimmäistä kertaa jouduttiin lomauttamaan osa henkilökunnasta keväällä 2020, kun sentään on toimittu 90-luvun alusta lähtien."

Mestariviljelijöiden toimintaan vaikutti koronan lisäksi Salicon-salaattitehtaan lopettaminen Juvalla, sillä yritys teki tuotteita myös sille. "Kaikkea ei voi koronan piikkiin laittaa", Varonen huomauttaakin. Keväällä 2020 Mestariviljelijöillä oli kymmenen työntekijää, nyt on viisi.

Mestariviljelijät sai Business Finlandilta tukea uusien toimintamallien kehittämiseen. Se haki myös väliaikaista koronatukea Ely-keskukselta ja sai kymppitonnin.

"Kun liikevaihto on puolitoista miljoonaa euroa ja siitä tipahtaa hetkellisesti puolet pois, niin kyllähän avustuksen pitäisi olla suurempi. Mutta on kymppitonnikin parempi kuin ei mitään", Varonen myöntää.

Maa- ja metsätalousministeriö perusti koronan takia kaksi väliaikaista tukijärjestelmää, alkutuotannon tuen ja maaseutuyritysten tuen. Alkutuotannon tuki oli tarkoitettu yrityksille, jotka myyvät tuotteitaan esimerkiksi Reko-renkaiden kautta tai suoraan ravintoloille.

Toinen maaseutuyritysten tukijärjestelmä oli tarkoitettu lähinnä maatilojen liitännäiselinkeinoille, kuten matkailutoimintaan, ja ensi asteen jalostusyrityksille, kuten pienjuustoloille ja -teurastamoille ja marjamehujen jalostajille.

"Nämä kulkivat rinnakkain, ja tuen alaraja oli ensin viisituhatta euroa, mutta se laskettiin kahteen tonniin, että pienimmätkin pääsivät mukaan", kertoo johtava asiantuntija Reijo Martikainen Ruokavirastosta.

Ruokavirastossa ajateltiin, että vaikeudet loppuvat syksyllä 2020. "Todettiin sitten, että eivät lopukaan. Asetuksia jatkettiin vuoden 2021 loppuun asti. Syksyllä 2020 nostettiin enimmäistukimäärää, joka alkuun oli 10 000 euroa ja sitten 80 000 euroa.".

Tukia haki kaikkiaan toistatuhatta yritystä, ja yhdelle yritykselle saatettiin myöntää kolme tai neljäkin kuuden kuukauden tukijaksoa.

Kesällä 2021 hakemusmäärät alkoivat laskea, niitä tuli enää vain muutama viikossa. Haku päättyi marraskuun lopussa, ja päätökset tuista piti tehdä viime vuoden loppuun mennessä.

Martikaisen mielestä nyt onkin mielenkiintoinen tilanne: kaivetaanko tuet uudelleen esiin, kun ravintoloiden aukioloa jälleen rajoitetaan.

"Alun perin oli varattu 60 miljoonaa euroa näihin tukiin ja 50 miljoonaa meni. Eli kahden vuoden valtuudesta jäi käyttämättä 10 miljoonaa euroa."

Ruokavirasto kysyi tukea saaneilta yrityksiltä, miten tuki on auttanut selviytymään koronan tuomista talousvaikeuksista. Puolet vastasi, että kohtalaisen hyvin ja reilu neljännes, että kokonaan. Kolmannes oli joutunut supistamaan toimintaansa vuonna 2021 ja muutaman toiminta oli loppunut. Kymmenen prosenttia oli laajentanut toimintaa vuodesta 2019.

Hauhalan Hanhifarmi Mikkelin Anttolasta haki ja sai tukea sekä vuonna 2020 että 2021. Ensimmäisenä vuonna tuli kymppitonni ja toisena 28 000 euroa.

Yrittäjä Virpi Rantalainen kertoo, että ravintolamyynti väheni kolmasosan verran vuonna 2020 verrattuna vuoteen 2019. Kaudella 2021 Hanhifarmi supisti tuotantomääriä kolmanneksella.

"Iso stressihän tämä on ollut. Paniikkia helpottaa, kun saa tuen. Kun itse ei mahda mitään sille, jos päättäjät päättävät sulkea ravintolat. Meidän asiakkaat eivät silloin tilaa mitään."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

S-ryhmä tuo kauppoihin amerikkalaisen kasvipohjaisen ruokatuotesarjan, joka on noussut Britannian ykköseksi

Onko raha tiukassa? Kokeile Lottaruokaviikon pula-ajan reseptejä

Suomi mukana ensimmäisen kerran kansainvälisessä ruokakampanjassa – Pro Luomu sai EU:lta yli miljoona euroa luomutuotteiden menekin edistämiseen

Tiedätkö, mikä oleellinen ero on myymälässä olevalla Leipomolla ja Leipämöllä?