Puhtaus ja jäljitettävyys ovat suomalaisen ruuan vientivaltteja
Maatalouden viime vuosina kärjistynyt kannattavuuskriisi haittaa väistämättä myös ruokavientiä.
Projektipäällikkö Johanna Mattila ja kasvu- ja kansainvälisyyskoordinaattori Jouni-Pekka Hynynen ideoivat tiistaina Jyväskylässä tapoja maatalouden kannattavuuden nostamiseen sekä ruokaviennin edistämiseen. Kuva: Petteri KivimäkiSuomesta ulkomaille suuntautuvaa ruokavientiä voisi Keski-Suomen elykeskuksen ylijohtajan Pasi Patrikaisen mielestä tulevaisuudessa tehdä nykyistä huomattavastikin laajemmassa mittakaavassa.
Patrikainen nostaa esiin suomalaisen ruuan korkean laadun sekä hyvän maineen maailmalla.
”Kotimaisen ruuan puhtaus ja jäljitettävyys ovat aivan selkeitä vientivaltteja, joita ei ehkä ole vielä täysimääräisesti kyetty hyödyntämään.”
Patrikainen puhuu myös antibioottien vähäisestä käytöstä kotieläinten lääkinnässä sekä salmonellan lähes olemattomasta esiintymisestä.
”Luotettavuus, turvallisuus ja ruokaketjun jäljitettävyys ovat ehdottomia vahvuuksiamme.”
Patrikainen käytti avauspuheenvuoron Jyväskylässä tiistaina järjestetyssä Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatiohankkeen Pellolta pöytään ja maailmalle -lähiruokaseminaarissa.
Haasteitakin on. Maatalouden viime vuosina kärjistynyt kannattavuuskriisi haittaa väistämättä myös ruokavientiä.
”Esimerkiksi täällä Keski-Suomessa vilja- ja karjatilat vähenevät tasaisella tahdilla eikä tiloille ole helppo löytää jatkajia. Syntyy aiheellinen huoli siitä, onko meillä enää jatkossa riittävästi kotimaisia raaka-aineita.”
Patrikaisen mielestä ruokaviennissä on Suomelle valtavia mahdollisuuksia, mutta perusasioista on huolehdittava.
”On aivan välttämätöntä, että alkutuotanto ja jalostava teollisuus pidetään hyvässä iskussa.”
Team Finlandin kasvu- ja kansainvälisyyskoordinaattori Jouni-Pekka Hynynen Keski-Suomen elykeskuksesta patistaa suomalaisia brändäämään tuotteitaan nykyistä paremmin.
”Kun me keskitytään täällä ydintuotteeseen, Yhdysvalloissa keskitytään brändin luomiseen. Siellä ajatellaan, että tuote on vain väline brändiin ja lisensointiin, se on vain keino rakentaa jotain isompaa.”
Hynynen uskoo, että luomalla uusia vetovoimaisia ruokabrändejä myös alkutuotannon kannattavuus parantuu.
”Niin kauan kuin jäämme tuotteen sisällön miettimiseen, ehkä juuri saadaan se kate sieltä pois. Toisenlaisella asenteella saavutetaan paljon enemmän.”
Turun yliopiston Brahea-keskuksen projektipäällikkö Johanna Mattila alusti lähiruokaseminaarissa elintarvikelainsäädännöstä.
”Jokaisen elintarvikeketjussa yrittäjänä toimivan pitäisi ehdottomasti tuntea, millaiset lainalaisuudet elintarvikelainsäädännössä vallitsevat”, Mattila painottaa.
”Se on äärimmäisen tärkeää jo tasapuolisen kohtelun toteutumisen takia.”
Viime vuosina kansainvälisessä elintarvikelainsäädännössä on tehty helpotuksia esimerkiksi ruuan suoramyyntiin.
”Kannattaa muistaa, että elintarvikelainsäädäntö mahdollistaa paljon tapauskohtaista joustoa. Tämä joustonvara kannattaa omassa yritystoiminnassa ehdottomasti hyödyntää”, Mattila ohjeistaa.
”EU-lainsäädännössä vilisee taikasanoja, kuten riittävästi, tarvittavasti ja asianmukaisesti. Juuri näissä kohdin on niitä jouston paikkoja. Tarkastajien ja valvojienkin olisi vain ymmärrettävä, että asioita voidaan hoitaa eri tavoilla eri firmoissa ja eri tiloissa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
