Talous

Koronasta toipumiseen menee asiantuntijoiden mukaan ainakin kaksi vuotta

Asiantuntijoiden mukaan talouden kehitykseen vaikuttavat niin toinen aalto, maailmanmarkkinat kuin hallituksen toimetkin.
Kuvat: Markku Vuorikari, Juho Leskinen, Meyer Turku / Kuvitus: Juho Leskinen
Irtisanomiset osuvat aloille, joiden pitkän aikavälin kysyntään koronavirus on vaikuttanut. Irtisanomisista ovat loppukesästä ilmoittaneet ainakin Meyer Turku, Finnair ja viimeksi UPM, joka aikoo lopettaa Kaipolan paperitehtaan toiminnan.

Tuleva syksy näytti talouden ja työllisyyden kannalta epävarmalta ja mahdollisesti synkältä jo aiemmin, ja keskiviikon uutiset UPM:n yt-neuvotteluista vahvistivat kuvaa entisestään.

UPM:n suunnitelmat johtavat enimmillään 840 työpaikan vähenemiseen. Tiistaina Finnair ilmoitti noin tuhannen työpaikan vähentämisaikeista.

"Onhan tässä paljon ongelmia edessä, mutta kyllä syksyn talous näyttää paremmalta kuin kevään talous", kommentoi PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovari.

Suomen talous selvisi koronan ensimmäisestä iskusta huomattavan hyvin, eikä esimerkiksi tuotantoa jouduttu pitkiksi ajoiksi pysäyttämään. Osa vaikutuksista tuleekin Suomeen vasta viiveellä, hiljentyneen viennin kautta

"Nyt ne alat, jotka näkevät että korona tulee vaikuttamaan pidemmällä aikavälillä kysyntään reagoivat irtisanomisilla ja tuotannon leikkauksilla", hän toteaa.

"Irtisanomiset tulevat ehkä vielä vähän eri aloilla, kuin missä lomautukset keväällä olivat."

Se, että irtisanomiset osuivat esimerkiksi Finnairiin ja paperiteollisuuteen ei hänen mukaansa yllättävää. Lentoliikenne pysähtyi pandemian vuoksi lähes täysin, ja jo aiemmin vaikeuksissa ollut sanomalehtipaperin tuotanto hidastui entisestään, kun lehtien kioskimyynti maailmalla hiljeni.

Sen sijaan erityisesti kauppa toipui kesän aikana varsin nopeasti. Palvelualojen kehitys on ollut hitaampaa.

Niillä suomalaisilla, jotka eivät kevään aikana joutuneet lomautetuksi, jäi nyt rahaa säästön. Raha ei ole kuitenkaan palannut samoihin paikkoihin, kuin mistä se lähti, Huovari selittää.

Etlan tutkija Birgitta Berg-Andersson huomauttaa, että Suomen vientikehityksen heikkeneminen oli näköpiirissä jo ennen koronan iskua. Viruksen aikaansaamasta viennin supistumisesta ovat kuitenkin kärsineet kaikki toimialat.

Kovana koronaiskun on saanut tuta paperiteollisuuden lisäksi myös esimerkiksi Meyerin Turun telakka, joka kertoi jo pari viikkoa sitten 166 henkilön irtisanomisesta.

Mitenkään historiallisen huono tilanne ei kuitenkaan vielä ole, Berg-Andersson muistuttaa. Kun vuonna 2009 finanssikriisin ja rakennemuutoksen ristipaine supisti vientiä noin 25 prosenttia, ennusti Etla toukokuussa viennin supistuvan tänä vuonna noin kymmenen prosenttia.

Talouden kehitys myös todennäköisesti kääntyy ensi vuonna takaisin plusmerkkiseksi. Korona-aikaa edeltävälle uralle palaaminen ei kuitenkaan onnistu ihan hetkessä.

"Vielä ensi vuonna sille tasolle ei päästä. Aikaisintaan vanhalle uralle voitaisiin päästä vuonna 2022, mutta se on kiikun kaakun. Sanotaan 2023 niin ollaan varman päällä."

SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta puolestaan muistuttaa, että talouden kuva on moninainen, eikä kaikilla mene huonostikaan. Vaikka Kaipolasta kantautuu ikäviä uutisia, investoi esimerkiksi Bayer lisää Turun tehtaaseensa.

"Ilman muuta tämä vuosi on työllisyyden kautta miinusmerkkinen. Itse uskoisin, että kevään kaltaiseen täyssulkuun ei nyt syksyllä mennä. Siinä suhteessa syksyn näkymät eivät ole niin synkkiä", Kaukoranta sanoo.

Kaikki kolme asiantuntijaa uskovat talouden nousevan ensi keväänä pirteästi, ainakin tämän kevään kuoppaan verrattuna. Talouden kehitys riippuu kuitenkin tautitilanteesta, hallituksen toimista ja globaaleista markkinoista.

"Toipuminen ei tule olemaan täydellistä, ennen kuin koronasta päästään eroon", Huovari sanoo.

Hänen mukaansa nyt on myös oikea aika tehdä hallitukselta odotettuja toimia pitkän aikavälin työllisyyden parantamiseksi, vaikka niiden tulokset näkyvätkin vasta myöhemmin.

Kansainvälisesti tilanne on kimurantimpi. Palautuminen koronasokista on hidastunut, tai jopa ottanut takapakkia tautitilanteen jälleen kiihtyessä.

Myös Kaukoranta muistuttaa, ettei pitkän aikavälin haaste työllisyyden parantamiseksi ole kadonnut mihinkään koronan aikana, vaan mittakaava on koronan vuoksi jopa kasvanut.

"Tässä kohtaa painottaisin kuitenkin ehkä enemmän vastasyklistä finanssipolitiikkaa ja järkevää suhdannepolitiikkaa", hän sanoo.

"Akuutein haaste on varmistaa, ettei koronan aiheuttama työttömyyden nousu jää pysyväksi."

Apua viennin kasvulle voisi tulla myös yllättävältä taholta. Huovari muistuttaa, että maailmanmarkkinoita vaivaavat edelleen myös Yhdysvaltojen kauppakiistat Kiinan ja EU:n kanssa. Presidentin vaihtuminen marraskuun vaaleissa voisi hänen mukaansa merkitä markkinoille uutta alkua

Lue lisää

"Tanssiin tarvitaan aina kaksi" – SAK:n Elorannan mukaan ay-liike voi vielä estää Metsäteollisuuden aikeet

Korona vie kohta työn monilta

Suomen ruokavienti vetää – pulmina bulkki ja Kiinan rooli

Pellervon taloustutkimus: Lomautukset pitäneet Suomen kilpailukykyä yllä – reipas talouskasvu vaatii koronarokotetta