Elintarvikemarkkinalaki etenee täysistuntoon – Valiokunnalta yksimielinen lausunto
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta puoltaa elintarvikemarkkinalain muuttamista.
Maito on yksi esimerkki kaupan omasta tuotemerkistä päivittäistavarakaupassa. Kuva: Jaana KankaanpääLue artikkelin tiivistelmä- Maa- ja metsätalousvaliokunta tukee hallituksen esitystä elintarvikemarkkinalain ja markkinaoikeuslain muutoksista.
- Tavoitteena vahvistaa tavarantoimittajien asema ja tasapaino elintarvikeketjussa.
- Lait etenevät täysistuntoon ja on tarkoitus tulla voimaan kesällä 2026.
Tiivistelmä on Rengin, Viestimedian oman tekoälyavustajan, tekemä ja ihmisen tarkistama.Maa- ja metsätalousvaliokunta kannattaa mietinnössään hallituksen esitystä muuttaa elintarvikemarkkinalakia ja oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annettua lakia.
Valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä vähäisin muutoksin. Mietintö on yksimielinen ja sisältää lausumaehdotuksen.
Hallituksen esityksen tavoitteena on edistää elintarvikemarkkinoiden toimivuutta parantamalla heikomman osapuolen suojaa elintarvikemarkkinalla sekä erityisesti maataloustuotteita ja elintarvikkeita myyvän tavarantoimittajan asemaa sopimuskumppanina.
Kansallisten elintarvikemarkkinoita koskevien sääntelyhankkeiden laajempi tavoite on turvata suomalaisen maatalouden toimintaedellytykset ja kotimaisen ruoantuotannon jatkuvuus.
Hallituksen tavoitteena on elintarvikeviennin kasvattaminen ja vaikuttaminen siihen, että alkutuottajan asema ja koko elintarvikeketjun tasapaino kehittyvät nykyistä oikeudenmukaisempaan suuntaan.
Elintarvikemarkkinavaltuutettu voi jatkossa hakea markkinaoikeudelta ostajalle määrättävää kieltoa jatkaa neuvotteluvoimaltaan heikompien tavarantoimittajien kannalta kohtuuttoman sopimusehdon tai sopimuskäytännön käyttämistä.
Kaupan suurten toimijoiden neuvotteluvoima suhteessa elintarvikeketjun muihin toimijoihin on erittäin merkittävä.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan tavarantoimittajan suojaksi säädettyjen pykälien noudattamista tehostettavaksi säätämällä kaupallisia kostotoimia koskevasta kosto-olettamasta.
Kiellon vastaisesta kostotoimesta voi olla kyse esimerkiksi tilanteessa, jossa ostaja poistaa valikoimastaan tietyn tavarantoimittajan tuotteita tai lopettaa niiden markkinoinnin.
Hallituksen esityksessä elintarvikemarkkinalakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös sopimuksen vahvemman osapuolen velvollisuudesta neuvotella heikomman osapuolen kanssa tämän pyynnöstä sopimuksen sisällöstä uudelleen poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi.
Valiokunta pitää tärkeänä, että sekä hankintalaissa että elintarvikemarkkinalaissa säädetään neuvotteluiden avaamisesta poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi ja mahdollistetaan näin reagoiminen äkillisiin ja yllättäviin kustannusshokkeihin.
Esityksen mukaan elintarvikemarkkinalakiin ehdotetaan lisättäväksi kielto suosia ostajan eli käytännössä kaupan omia tuotemerkkejä.
Kauppa voi jatkossakin edelleen teettää tuotteita valmistajilla ja myydä niitä omilla tuotemerkeillään (PL). Elintarvikemarkkinalain muutosten tarkoituksena on puuttua ainoastaan niihin PL-tuotteisiin liittyviin toimintatapoihin ja -käytäntöihin, joita ei voida pitää heikomman osapuolen kannalta kohtuullisina tai hyvän kauppatavan mukaisina.
Kaksoisroolissa toimivan ostajan ei välttämättä ole kilpailuasetelman vuoksi oman edun mukaista edistää tavarantoimittajalta ostettujen tuotteiden myyntiä. Tämän takia on välttämätöntä säätää ostajan omien tuotemerkkien suosimisen kiellosta.
Asia etenee seuraavaksi eduskunnan täysistuntoon. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan kesällä 2026.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
