OECD suitsuttaa Suomen kykyä taklata pandemiaa – työllisyyspolitiikkaan talousjärjestö suosittaa kovia keinoja

Ansiotulot vähentyivät koronarajoitusten ja lomautusten myötä keväällä ja kesällä eritoten ravintoloissa ja vähittäiskaupassa työskentelevillä. Kuva: Jaana Kankaanpää

Kuva: Jukka Pasonen

Talousjärjestö OECD antaa tunnustusta tavasta ja politiikkatoimista, joilla Suomi on pystynyt rajoittamaan talouden supistumisen koronapandemiasta huolimatta minimiin. Suomi-maaraportin torstaina julkistanut OECD kiittää suomalaista lomautusjärjestelmää ja hallituksen tukitoimia, joiden avulla ehkäistiin konkurssien vyöry ja laajamittaiset irtisanomiset työpaikoilla.

Talousjärjestö OECD kehottaa Suomea aloittamaan talouden sopeuttamisen välittömästi sen jälkeen, kun talouskasvu koronakriisin jäljiltä alkaa. OECD kehottaa Suomea leikkaamaan kulutusta sekä nostamaan veroja, jotka eivät synnytä talouteen suuria häiriöitä. Talousjärjestö myös poistaisi arvonlisäveron alennetut kannat.

Maataloustuotantoon maksettuja kansallisia tukia OECD korvaisi muun muassa hiilen sidontaan tähtäävillä ympäristötuilla. Tämä toisi talousjärjestön mukaan budjettisäästöjä ja vähentäisi päästöjä.

Suomen bruttokansantuote laski vuoden ensimmäisellä puoliskolla "vain" kuusi prosenttia. Koko vuoden bkt:n laskuksi ennustetaan Suomen kansantaloudessa kolmea prosenttia. Laskuprosentit ovat pienimpiä talousjärjestö OECD:n seuraamissa maissa. Vain Etelä-Korea on selvinnyt pienemmin talousvaurioin toistaiseksi.

OECD arvioi Suomen olevan kevään tapaan olevan samankaltaisella uralla kohdatessaan nyt syksyllä covid-19-pandemian toisen aallon.

Talousjärjestö lainaa valtiovarainministeriön tuoretta tutkimusta, jonka mukaan kokoaikaisesti lomautettujen määrä viime keväänä oli lähes kaksi kertaa enemmän kuin edellisessä , vuoden 1991 lomautushuipussa.

Työttömyys ja lomautukset ovat toimialoittain korkeimmat Suomessa yleisimmin teollisuudessa, vähittäiskaupassa sekä hotelli- ja ravintolatoiminnassa. Ansiotulot ovat vähentyneet suhteessa eniten nuorilla ja etenkin ravintola- ja vähittäiskaupan sektoreilla työskentelevillä 16–24-vuotiailla naisilla.

Kääntöpuolena taloutta tukevalle finanssipolitiikalle on ollut julkisen talouden budjettivaje. Valtion budjettivaje suhteessa bkt:hen kasvaa vuoden 2020 aikana 6,5 prosenttiin. Euroopan keskuspankin taloutta ja laaja-alaisesti tukevan rahapolitiikan OECD arvioi asteittain vuoteen 2022 mennessä palaavan tasolle, jolla se oli ennen korona-pandemiaa.

Suomen hallitus pyrkii tasapainottamaan budjettivajeen suhteessa bkt:hen vuosikymmenen loppuun mennessä. Keskeisenä tekijänä tässä on työllisyyden nosto 80 000:lla. Tämä vastaisi julkisen vajeen osuuden supistumisen noin kahdella prosentilla suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tavoitteen saavuttamiseksi elinaikaisen työajan pidentäminen on avainkysymys.

Politiikkasuosituksissaan OECD nostaa maaraportissaan ikääntyneempien työssä jatkamisen. Hallituksen pitäisi ratkaista kysymys niin sanotusta eläkeputkesta vielä ennen vuoden loppua. Nykyisin yli 61-vuotias työttömäksi jäävä voi saada 500 päivän jälkeen työttömyystukeensa jatkoa eläköitymiseen ja ikävuoteen 65 asti. OECD puuttuisi etuuteen nostamalla vuoteen 2029 mennessä progressiivisesti kelpoisuutta päästä "putkeen", ja sen jälkeen poistamalla sen.

Niin ikään yli 60-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyyn ei talousjärjestön mielestä tulisi ottaa huomioon muita kuin lääketieteelliset tekijät.

Kotihoidontuki vaikuttaa naisten ja miesten palkkatasa-arvoon. Palkkakehityksessä naiset jäävät pitkien vanhempainvapaiden vuoksi palkkakehityksessä miehistä jälkeen. Suomessa alle kolmevuotiaiden osallistuminen lastenhoitoon kodin ulkopuolella on OECD-vertailussa keskimääräistä vähäisempää. Leikatkaa kotihoidontukea, suosittelee talousjärjestö.