Talous

Lumen tulo Etelä-Suomeen aiheutti ryntäyksen urheilukauppoihin – monessa paikassa välineet loppu

Korna-aikana sisäliikuntavälineiden myynti on laskenut.
Lämpimämmät talvet ovat saaneet suomalaiset varovaisemmiksi talviurheiluvälineiden hankkimisessa. Kun lumi tuli etelään, välinemyynti moninkertaistui viime talvesta. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa

Lämpimämmät talvet ovat saaneet suomalaiset varovaisemmiksi talviurheiluvälineiden hankkimisessa. Moni haluaa ennen ostopäätöstä varmistua siitä, että niille on todella tarvetta, mistä syystä ulkoliikuntavälineitä ostetaan vasta, kun saadaan kunnolla lunta.

Tämän takia monissa urheilukaupoissa on viime aikoina koettu ryntäys ja myyty ei-oota, kertoo Muoti- ja urheilukauppa ry:n toimitusjohtaja Velimatti Kankaanpää.

"Tämä kulutuskäyttäytymisen muutos on siirtänyt talviurheiluvälineiden sesonkia: suurimmat piikit myyntitilastoissa osuvat tammi- ja helmikuulle. Samalla myös näiden tuotteiden alennusmyynnit ovat siirtyneet eteenpäin. Lapissahan sesonki alkaa jo lokakuussa", Kankaanpää sanoo.

Urheilukaupan talvimyyntitilastot ovat Kankaanpään mukaan suoraan yhteydessä talven keleihin, sillä Etelä-Suomen tilanne ohjaa pitkälti kokonaismyyntiä.

Jos ei Etelä-Suomessa ole lunta tai talvi jää vähälumiseksi, se näkyy koko Suomen myynnissä, vaikka lumisilla alueilla välineitä ostettaisiin normaaliin tapaan. Viimeaikaisten lumikelien seurauksena talviurheiluvälineitä myydään nyt moninkertaisesti enemmän kuin viime talvena.

Koronatilanne voi Kankaanpään mukaan kiihdyttää tilannetta entisestään, sillä tällä hetkellä liikutaan eniten nimenomaan ulkona. Asialla on myös kääntöpuolensa: samaan aikaan sisäliikuntavälineiden myynti on laskenut.

Kankaanpää kertoo, että myös talviurheilumuodin myynti kulkee käsi kädessä kelien kanssa. Lämpimimmät vaatteet ja kengät menevät Suomen eteläosissa kaupaksi vasta, kun sää menee pysyvästi pakkaselle.

Helsingin ulkoilupalvelun henkilöstö jännittää joka vuosi, tuleeko lunta. Vielä tammikuun ensimmäisinä päivinä tilanne näytti pahalta. Yksittäisinä pakkasöinä oli aloitettu tykkilumiladun tekeminen. Sitten tuli taas lämpimämpää, ja latu suli pois.

Tällaista oli Helsingissä koko viime talven ajan. Tekojääradat ja hiihtohalli olivat erityisen kovassa käytössä.

"Samanlaisena alkoi tämäkin talvi. Yhdeksällä tekojääradalla on ollut koronatilanteen takia erityisen vilkasta. Jouduimme jossain kohtaa jopa rajoittamaan niiden käyttöä, kun muodostui ryysistä", kuvailee Helsingin ulkoilupalvelupäällikkö Stefan Fröberg.

Fröbergin mukaan Helsingissä on viime vuosina alettu varautua paremmin siihen, jos ei talvella saadakaan lunta. Tykkilumiladun viereen on asennettu sähköt ja putket, jotta ladulle saadaan pakkasen tullen vauhdilla ammuttua tykkilunta. Muutaman vuoden sisällä kaupunkiin on tehty kolme uutta tekojäärataa.

Fröbergin mukaan Paloheinän kaupunginosan pulkkamäki on niin suosittu, että lumettomina tai vähälumisina talvina kaupungilta on pyydetty toistuvasti, olisiko myös sinne mahdollista saada tykkilunta. Lämpimämmillä keleillä mäki kuluu nopeasti mustaksi.

"Jos talvet muuttuvat lumettomiksi tai lunta saadaan aina vain yksittäisiksi päiviksi tai viikoiksi, meidän tulee arvioida, kannattaako myös pulkkamäelle vetää sähköt ja vettä, että saamme sinne tarvittaessa pakkasten tullen tykkilunta", Fröberg kertoo.

Helsingin hiihtohalli ja jäähallit ovat Fröbergin mukaan olleet jo vuosikausia tasaisen suosittuja. Helsingin liikuntapalveluilla on noin viisikymmentä luonnonjääkenttää, joita jäädytetään talvisin sen mukaan, miten sää sallii. Viimeaikaisten pakkasten myötä myös näitä on saatu käyttöön.

Turussa talviliikuntamahdollisuudet ovat pysyneet jo vuosikymmeniä samanlaisina. Talvella tekojäällä toimiva luistelulenkki ”luistelumato” on ainoa hieman uudempi investointi, kertoo Turun liikuntapalvelujohtaja Markus Kalmari.

"Kysyntä on ollut pitkään kasvussa, ja voisikin sanoa, että sitä on tällä hetkellä enemmän kuin tarjontaa. Viime vuosina esimerkiksi jäähallien jäädytysaikoja on pidennetty ja käyttötuntien määrää on lisätty, jotta olemme saaneet vastattua kysyntään", Kalmari sanoo.

Tänä talvena luistelumato ja Turun ainoa tekojäärata ovat olleet ennätyksellisen suosittuja koronatilanteen vuoksi.

Kalmari kertoo, että Turun Kupittaalle suunnitellaan uutta tekojäärataa. Impivaaran jäähalli on käyttöikänsä päässä, ja sen tilanne suunnitellaan uutta hallia. Hiihtolatujen lumetusta ja mahdollisesti myös lumen säilöntää aiotaan kaupungissa kehittää tulevina vuosina.

"Turussa on usein varsin lauhaa talvella, mistä syystä meidän on tärkeä miettiä, onko uusia talviliikuntaolosuhteita järkevämpää rakentaa pitkällä aikajänteellä katolla vai ilman."

Lahden liikuntatoimenjohtaja Tommi Lanki kertoo, että urheilukaupungissa on arvokisojenkin vaikutuksesta panostettu lumetusjärjestelmiin ja säilölumen varastointiin, joiden avustuksella tehdään joka talvi muutaman kilometrin mittainen ensilumenlatu – yleensä marraskuun alkupuolella. Suurimmat investoinnit lumetukseen tehtiin ennen Lahden MM-hiihtoja vuonna 2017.

"Ensilumiladun käyttö jatkuu suosittuna aina siihen saakka, kunnes kaupungin muut ladut saadaan käyttöön luonnonlumen vaikutuksesta. Tänä talvena tämä tapahtui tammikuun alussa", Lanki sanoo.

Lahteen suunnitellaan tällä hetkellä suurempaa tekojäärataa. Kaupungin keskustan torilla on ollut muutaman vuoden pienempi tekojäärata, joka on erityisesti lapsiperheiden suosiossa.

Lue lisää

Yle uutiset: Vuokatissa maastot kunnossa kansainvälisille kisoille – nyt kaivataan maailmantason stadionia

Yle uutiset: Sotilaat hiihtivät lähes sata kilometriä metsäsuksilla Lapissa – Oltermannin hiihdossa pärjää, jos omaa operatiivisia ja taktisia kykyjä

Huima hiihtokisa Hippo-­hiihtojen hengessä - Eli täysillä alusta loppuun

Hevoset ja hiihto – niistä ei oikein tahdo päästä eroon