Talous

Maanomistaja selätti pörssiyhtiö Elisan telemaston vuokra-aluetta koskeneessa kiistassa: Pakko-ottoa yrittänyt Elisa joutuu lähtemään tontilta – tarvittaessa vaikka häätämällä

Elisa ei halunnut lähteä vuokratontilta määräajan päättyessä. Maanomistaja onnistui sinnikkäällä työllä välttämään mastoalueen pakko-oton.
Jarkko Sirkiä
Teleyhtiöt joutuvat lopulta lähtemään Kari Ljungbergin isän omistamalta maalta. Ljungberg sanoo olevansa valmis auttamaan muita hankalaan tilanteeseen joutuneita maanomistajia. "Olen tämän lainsäädännön jo niin hyvin omaksunut."

Tuusulassa päädyttiin hiljattain harvinaiseen ratkaisuun teleyhtiön maston sijoittamista koskeneessa kiistatapauksessa.

Maanomistaja oli irtisanonut teleyhtiö Elisan määräaikaisen maanvuokrasopimuksen jo vuonna 2013, mutta Elisa ei halunnut lähteä tontilta. Yhtiö haki kunnan rakennusvalvonnalta päätöstä pakko-otosta.

Monimutkaisen prosessin ja maanomistajan perinpohjaisen juridisen työn jälkeen kunta ei myöntänyt Elisalle lupaa sijoittamisen jatkamiselle maanomistajan tahdon vastaisesti.

Lopputuloksena Elisa joutuu purkamaan mastonsa pois ja sijoittamaan sen muualle. Vuokrasopimus oli 25 vuoden mittainen, ja se umpeutui tämän vuoden helmikuun alussa. Yhtiöllä on sopimuksen mukaan kuusi kuukautta aikaa siivota alue.

Isänsä maalla sijaitsevan maston vuokrasopimusasiaa hoitanut Kari Ljungberg on tyytyväinen lopputulokseen, mutta mittavan määrän työtä se vaati. Kunta oli jo kaksi kertaa esittämässä suunnitelman hyväksymistä, kolmannella kerralla esitys ja päätös olivat Elisan kannalta kielteisiä.

"Tämä on ensimmäinen kerta, kun pakko-otto ei onnistunut. Pakko-otto olisi vienyt 4 242 neliötä kaavoitettavana olleesta alueesta.”

Ljungbergin mukaan Elisa ja Telia ovat muillakin paikkakunnilla ottaneet yksityisiä maa-alueita väkisin käyttöönsä sijoittamissuunnitelmamenettelyn avulla.

”Tylyillä ehdoilla tehtyjä mastojen vuokrasopimuksia on erääntymässä tuhansia.”

Elisan kiinteistöpäällikkö Jan Tallqvist kertoo, että yhtiö on joutunut turvautumaan lain mahdollistamaan menettelyyn äärimmäisen harvoin. Yleensä sijoittamisoikeus pyritään ratkaisemaan neuvotteluilla.

”Teleyritykset ovat jonkin verran joutuneet käyttämään laissa määriteltyä sijoittamismenettelyä asiakkaiden tietoliikenneyhteyksien turvaamiseksi ja tietojemme mukaan päätökset ovat olleet pääsääntöisesti teleyrityksille myönteisiä”, hän kertoo.

Ljungbergin mielestä teleyhtiöt soveltavat lakia sähköisen viestinnän palveluista virheellisesti, kun ne turvautuvat kuntaan ja sijoittamissuunnitelmamenettelyyn, jos vuokrasopimuksen jatkosta ei muuten päästä sopuun.

”Mastojen sijoittamisesta on säädetty viestintäpalveluja koskevassa laissa. Tarkoitussidonnaisuuden periaatetta tulee kuitenkin noudattaa. Menettely on tarkoitettu uusien mastojen sijoittamiseen. Pörssiyhtiöiden eettiset periaatteet edellyttävät lain kirjaimen tarkkaa noudattamista.”

Prosessi menee niin, että teleyhtiö jättää kunnalle sijoittamissuunnitelman vahvistamishakemuksen. Jos maanomistaja ei vastusta sijoittamissuunnitelmaa, kunta hyväksyy hakemuksen ja kiinteistörekisteriin merkitään yhtiölle ikuinen oikeus pitää mastoa tontilla.

”Korvaus määrätään arviointilautakunnassa ja se on usein hyvin nimellinen. Kuinka moni maanomistaja edes tajuaa, että sijoittamissuunnitelman nimellä tuleva paperi on todellisuudessa pakko-ottoilmoitus”, Ljungberg ihmettelee.

Tuusulan johtava rakennustarkastaja Johanna Aho kertoo, että tapaus oli todella monimutkainen ratkaistava.

”Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Tuusulassa tällainen tuli käsittelyyn. Kunnan käsittelyyn se tuli Elisan hakemuksen kautta, kun yhtiö halusi varmistaa maston sijoittamispaikan jatkon eivätkä osapuolet olleet päässeet keskenään sopuun maanvuokrasta.”

Ahon mukaan Tuusula hylkäsi Elisan hakemuksen sen vuoksi, että kaikki laissa luetellut edellytykset eivät täyttyneet. Lain mukaan sijoittamissuunnitelma on hyväksyttävä, jos maston sijoitusta ei voida muuten järjestää.

Maanomistaja oli kuitenkin selvittänyt asiaa perinpohjaisesti ja toi käsittelyssä esille selville saamansa seikan, että Elisa oli jo solmimassa korvaavaa mastoa varten toista vuokrasopimusta. Näin ollen oli ilmeistä, että sijoittamiselle oli vaihtoehto.

Ahon näkemyksen mukaan lakia sähköisistä viestintäpalveluista voi soveltaa myös sellaisiin tapauksiin, jossa maston sijoittamista halutaan jatkaa. Asiaa ei ole hänen tietojensa mukaan puitu koskaan oikeudessa.

”Olisi hyvä, jos tällaisesta tapauksesta valitettaisiin oikeuteen ja saataisiin ennakkotapaus. Tässä tapauksessa oli myös epäselvää, oliko teleyhtiö hoitanut sijoittamissuunnitelmasta tiedottamisen maanomistajalle lain edellyttämällä tavalla ennen kuin se jätti hakemuksen rakennusvalvontaviranomaiselle.”

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n lakimies Leena Kristeri toivoo myös lain tulkinnasta oikeuslaitoksen ratkaisua.

"Kunnan tekemä päätös ei edusta ennakkopäätöstä tämän lain tulkinnassa", Kristeri sanoo.

Hänen mukaansa vastaavantyyppisen pykälän yhdyskuntateknisten laitteiden sijoittamisen osalta (MRL 161§) on katsottu pitävän sisällään myös laitteiden pysyttämisluvan.

"Tämä järjestelmä ei kuitenkaan ole ongelmaton. Kunnassa yleensä nämä ovat aika poikkeuksellisia asioita, eli rutiinia ja osaamista ei juuri ole. Lisäksi kunnan myöntämä lupa on kyllä tai ei. Siinä ei oteta mitään kantaa niihin kysymyksiin, jotka maanomistajaa asiassa todellisuudessa mietityttävät."

Oikeudessa puitua ennakkotapausta ei saada Tuusulan päätöksestäkään. Elisa ei ole valittanut asiasta.

Kari Ljungbergin isän maalla Elisan ja sen alivuokralaisen Telian rakennelmat ovat yhä paikoillaan, vaikka vuokrasopimus päättyi jo yli kuukausi sitten.

”He saavat omasta mielestään harjoittaa liiketoimintaa ilman maa-alueen hallintaoikeutta vielä kuusi kuukautta siivoamisvelvoiteajan nojalla. Olemme tarjonneet heille mahdollisuutta määräaikaiseen hallintaoikeuden jatkoon, mutta siihen yhtiöt eivät ole tarttuneet”, Ljungberg kertoo.

"Tämän kohteen osalta toimitaan nyt Elisan ja maanomistajan välisen sopimuksen mukaisesti ja Elisa siirtää mastonsa sopimuksessa määritellyn ajan mukaisesti", sanoo Elisan Tallqvist.

Ljungberg ei aio antaa periksi tässäkään asiassa.

"Pörssiyhtiöille tullaan hakemaan häätöä, mikäli hallintaoikeuden väliaikaisesta jatkosta ei päästä sopimukseen."

Lue myös:

Maanomistaja ihmettelee: Telia rakensi maston, jolle ei ole lupaa – maksaa alueesta vuokraa vain 26 markkaa vuodelta

Lue lisää

Maanomistajille tarjotaan telemastojen alueista surkeita vuokria – asiantuntijan mukaan oikea vuokrataso on monikymmenkertainen

Valtio tiukka vuokraisäntä

vierasyliö Internet muokkaavallanjakomaisemaa

Suomessa videoneuvotellaan ahkerasti