Talous

Akkujen katodien valmistus on jopa itse akkuja tärkeämpää – Hamina ja Kotka odottavat kiivaasti tehdasta molempiin kaupunkeihin

Akkuketju on Suomessa pitkällä, mutta varsinaisia akkutehtaita ei maassa ole. Kotkaan valmistellaan parhaillaan katodimateriaalitehdasta ja Haminaan prekursoritehdasta.
Roni Lehti
Valmet Automotiven työntekijä kokoaa Salossa akkujärjestelmää. Tehtaassa kootaan muualla valmistettuja akkukennoja. Haminaan ja Kotkaan ollaan rakentamassa tehtaita, jotka tuottavat materiaalia akuissa tarvittaviin katodeihin eli miinusnapaan.

Suomi on sähköautojen akkutuotantoketjun rakentamisessa jo pitkällä. Alalle odotetaan yli miljardin euron investointeja.

"Täällä eniten kiinnostaa akkujen tärkeimmän osan eli katodin ja siinä tarvittavan prekursorimateriaalin tuotanto. Parhaillaan Kotkaan valmistellaan katodimateriaalitehdasta ja Haminaan prekursoritehdasta", Suomen Malmijalostuksen toimitusjohtaja Matti Hietanen kertoo.

Kotkan ja Haminan tehtaat etenevät hyvää vauhtia, molempiin on valmistumassa ympäristövaikutusten arviointi (yva).

Kotkan kaupunki ja Suomen Malmijalostuksen Finnish Battery Chemicals tiedottivat maanantaina Kotkan Ristikallioon tulevan katodimateriaalitehtaan (CAM) tontin esisopimuksesta, joka on tarkoitus allekirjoittaa kesäkuussa kaupunginvaltuuston käsittelyn jälkeen. Malmijalostus selvittää tehtaan kannattavuutta yhdessä potentiaalisen teollisen kumppanin kanssa, jonka nimeä ei ole vielä kerrottu julkisuuteen.

Haminan Hillonkylään kaavaillaan prekursorimateriaalia valmistavaa pCAM-tehdasta. Suomen Malmijalostus valmistelee yhdessä kiinalaisen CNGR-yhtiön kanssa tehtaasta lopullista kannattavuusselvitystä.

Tehtaiden tuotanto on 20 000–120 000 tonnia vuodessa.

CNGR on Shenzhenin pörssissä listattu kiinalainen teknologiayhtiö. Yhtiöllä on kaksi prekursoritehdasta ja kolmas suunnitteilla Kiinassa.

Hietasen mukaan CNGR tarjoaa vahvaa teknologista ja teollista prekursorituotannon osaamista. Tehtaan rakentamisen voidaan odottaa alkavan ensi vuonna.

Varsinaisia akkutehtaita, joissa valmistetaan akkukennoja, ei Suomeen ole toiveista huolimatta saatu. Eurooppaan on rakennettu muutamassa vuodessa 30 akkutehdasta, erityisesti EU:n itäiset maat rakentavat niitä halpojen tuotantokustannusten ja tuen avulla, Hietanen kertoo.

Akkujen sijasta kiinnostavampi kohde on akuissa tarvittavan katodimateriaalin ja katodeissa tarvittavan prekursorimateriaalin tuotanto, jossa kilpailua Euroopassa on vähän.

Matti Hietanen on varsin tyytyväinen Suomen Malmijalostuksen toimintaan. Vuonna 2017 perustetun yhtiön tavoite on saada akkualan arvoketju Suomeen.

Suomen suurin ongelma on kustannuskilpailukyky, Kiinassa ja Itä-Euroopassa valmistaminen on halvempaa. Samoin luvitus on liian hidasta.

Jatkossa kuitenkin Suomen edut eli vastuullisuus, ympäristö ja hiilijalanjälki korostuvat.

Äskettäin julkaistiin Vaasassa yhteistyösopimus Vaasan, Malmijalostuksen ja Johnson Mattheyn kanssa katodimateriaalien tuotannosta. Laitoksen YVA on tarkoitus aloittaa myöhemmin.

Johnson Mattheyn mukaan tehdasinvestointi on satojen miljoonien eurojen suuruinen ja työllistää satoja ihmisiä. Katodimateriaali voidaan viedä muualle Eurooppaan akkutehtaille, jos Suomeen ei akkutehdasta rakenneta.

Saksalainen Basf rakentaa Harjavaltaan parhaillaan prekursoritehdasta. Materiaalia laitos saa venäläiseltä Nornickeliltä, jolla on nikkelijalostamo Harjavallassa. Nikkelin Nornickel tuo Venäjältä.

Litiumioniakun katodin valmistuksessa käytetään yleensä nikkeliä, litiumia ja kobolttia, joita kaikkia saadaan suomalaisista kaivoksista. Suomalaistuotannon määrä ei kuitenkaan riitä edes suomalaiseen akkumateriaalin tuotantoon.

Litiumhankkeita on maailmalla melko paljon. Suomessa on tähdätty nikkeli-koboltti -hankkeisiin, jossa kilpailua on melko vähän.

Suurin suomalainen akkumetallin tuottaja on Terrafame Sotkamossa, joka myös jalostaa nikkeliä. Terrafamen etu on tuotannon hiilijalanjälki, joka on tiettävästi matalin koko maailmassa.

Keliberillä on litiumin jalostuksesta Kokkolassa pitkälle menevät suunnitelmat ja kaivos Kivijärven Läntässä.

Valmet Automotivella on kaksi akkujärjestelmien koontitehdasta Suomessa, Salossa ja Uudessakaupungissa. Maaliskuussa yhtiö kertoi rakentavansa kolmannen Saksaan Kirchardtiin.

Suomalaisten Tesin ja Pontos Groupin omistusosuus Valmet Automotivesta on 38,46 prosenttia. Kiinalainen CATL omistaa yrityksestä 23,08 prosenttia.

Yhden täyssähköauton litiumioniakun valmistamiseen NMC 811 -teknologialla tarvitaan noin 50 kiloa nikkeliä, 8 kiloa litiumia sekä 7 kiloa kobolttia sekä myös mangaania.

Akkujen valmistuksessa on useita vaiheita metallien louhinnasta ja rikastamisesta. Prekursorimateriaalia käytetään katodiaktiivimateriaalin valmistukseen, jota puolestaan tarvitaan akkukennojen valmistukseen. Nämä kaikki vaihteet tuotetaan usein eri tehtaissa.

Akkutehtaiden kennot kootaan moduuleiksi ja tämän jälkeen akkupaketeiksi.

Käytön jälkeen akkuja voidaan osittain hyödyntää uusissa käyttökohteissa ja materiaaleja kierrättää.

Prekursorimateriaali eli pCAM on akun katodiaktiivimateriaalin esiaste. Katodiaktiivimateriaali eli CAM on jauhemainen lopputuote, jota käytetään kennotehtaissa katodin valmistukseen.

pCAM tulee englannin kielen sanoista precursor cathode active material ja CAM sanoista cathode active material.

Suomen Malmijalostus arvioi, että Suomella on mineraalivarojensa ja muiden toimintojen pohjalta edellytykset vastata yhden ison sähköautojen akkuja valmistavan tehtaan katodimateriaalitarpeisiin, jolloin yhtiöt Suomessa voivat toimia yhden tai kahden Euroopassa autoja valmistavan yhtiön tärkeimpänä toimittajana.

Suomen etuja akkuketjussa ovat Suomen Malmijalostuksen mukaan mahdollisuudet investointeihin ja pitkäaikaisiin kumppanuuksiin valtionyhtiön kanssa, poliittisesti vakaa toimintaympäristö ja korkealaatuisten ja kestävästi tuotettujen raaka-aineiden hyvä saatavuus. Kemianteollisuuteen, prosessitekniikkaan ja raaka-aineisiin liittyvä osaaminen on korkeatasoista, ja energiaa saatavilla kohtuulliseen hintaan ja pienellä hiilijalanjäljellä. Työvoima on osaavaa ja T&K-osaaminen vahvaa.

Suomen Malmijalostus tavoittelee akkuarvoketjun kehittämisellä noin 1,5 miljardin euron investointeja Suomeen. Suora sekä kerrannaisvaikutuksina syntyvä vuotuinen työllisyysvaikutus olisi noin 9 000 henkilötyövuotta. Siitä prekursori- ja katodiaktiivimateriaalitehtaiden osuus olisi puolet.

Tuotannon kokonaisarvoa nousisi 4,8 miljardiin euroon vuodessa. Uutta arvonlisäystä syntyisi vuosittain noin 1,2 miljardia euroa. Prekursori- ja katodiaktiivimateriaalitehtaiden osuus tästä olisi noin 550 miljoonaa euroa.

Yhteiskunnalle syntyisi joka vuosi noin 500 miljoonaa euroa uusia verotuloja.

Korjattu 14.5. Nornickelillä on Harjavallassa nikkelijalostamo, ei rikastamo.

Lue myös:

EU:n akkuasetus siirtää alan kertakäyttökulttuurista kiertotalouteen – Lintilä: "Meidän kannalta on eduksi, että eurooppalainen sääntely on tiukkaa ja sitovaa"

Jukka Pasonen
Lue lisää

Yle uutiset: Kainuun ELY-keskus on kuuluttanut kaksi Terrafamen ympäristövaikutusten arviointiselostusta

Uudessakaupungissa aletaan tehdä aurinkokennoautoja – Valmet Automotive ja hollantilainen Lightyear tekivät aiesopimuksen: "Erinomainen valmistuskumppani"

Valmet Automotive tehostaa rekrytointiaan – etsinnässä noin 400 uutta työntekijää

Terrafamen akkukemikaalitehtaan tuotannon ylösajo on alkanut