Talous

Elintarvikevienti kasvoi alkuvuonna eniten Kiinaan ja Venäjälle

Hiilijalanjälki kehittyy kilpailutekijäksi markkinoilla, mutta vähäpäästöisyyden laskenta ja kehitystyö vievät yhä aikaa.
Timo Aalto

Hiilijalanjälki on kuluttajille yhä tärkeämpi valintakriteeri elintarvikkeiden kohdalla. Vähäpäästöisyydestä odotetaan kilpailutekijää myös kotimaisten elintarvikkeiden viennissä.

"Pieni hilijalanjälki ei vielä ole kilpailutekijä elintarvikkeiden viennissä, mutta vähäpäästöisyys ottaa koko ajan jalansijaa markkinoilla", arvioi Elintarviketeollisuusliiton johtaja Heli Tammivuori Suomen elintarvikeviennin tekijöitä.

Tammi–kesäkuussa Suomen elintarvikeviennin kovimmat kasvut kirjattiin viennissä Kiinaan ja Venäjälle. Sianlihan viennin kasvusta Kiinaan ovat raportoineet tulosjulkaisuisssaan Atria ja HK:Scan. Päätuoteryhmät ovat liha ja maitojauhe.

Elokuussa pietarsaarelainen Snellman kertoi lähettäneensä yli 10 000 kilon sianlihakontin Hongkongiin, ensimmäistä kertaa kuluttajapakattuja lopputuotteita suoraan 70 kauppaan Hongkongissa.

Eläinperäisten tuotteiden vienti Suomesta Venäjälle on ollut Venäjän EU-vastapakotteiden vuoksi pannassa vuodesta 2014. Alkuvuoden yli neljänneksen kasvu edellisvuoden vastaavaan verrattuna selittyy rehun ja muun muassa kahvin kasvaneella viennillä. Rehuseoksia, muun muassa kalanrehuja, on viety Venäjälle koko pakoteajan.

"Elintarvikkeiden vientipohjan laajentamisessa on onnistuttu. Meijerituotteissa poikkeuksen tekee juustot, joiden viennistä on hävinnyt kaksi kolmasosaa (Venäjä-)pakotteiden jälkeen", arvioi elintarvikeviennin kehitystä Turun yliopiston kansainvälisen talouden professori Kari Liuhto.

Suomen elintarvikeviennin pitkäaikainen tavoite on nostaa sen jalostusarvoa raaka-aineista pitkälle jalostettuihin ja brändättyihin kuluttajatuotteisiin.

"Puhuisin kansainvälisestä kaupasta ja -myynnistä ennemmin kuin viennistä. Jos pystymme myymään pidemmälle jalostettuja tuotteita maailmalle, se hyöty valuu myös alkutuottajalle", analysoi MTK:n vientijohtaja Thimjos Ninios.

Kuluttajatuotteiden vienti ja brändäys vaativat henkilöresursseja ja osaamista kohdemaiden markkinoilla, etenkin kun pandemian aikana korona on rajoittanut liikkumista.

Asenteet ja tuotannon rakenteet ovat Thimjoksen arvion mukaan kuitenkin kehittyneet hyvin.

Kokonaisuudessaan suomalaisten elintarvikkeiden vienti laski alkuvuonna yli viisi prosenttia edellisvuoden vastaavaan verrattuna. Pisin miinus viennissä oli Isoon-Britanniaan: pudotus 62 prosenttia ja viennin arvo 5,8 miljoonaa euroa kuudessa kuukaudessa.

Finpron ja sittemmin Business Finlandin vientiohjelma Food from Finland on onnistunut osaltaan elintarvikeviennin pohjan laajentamisessa. Tavoitteeksi asetettuun 3 miljardin euron viennin arvoon on vielä matkaa. Vuonna 2020 yhteenlaskettu elintarvikkeiden vienti Suomesta oli 1,55 miljardia euroa. Food from Finlandin toinen ohjelmakausi ulottuu vuoteen 2023.

Syksyn budjettiriihestä ei ole tiedossa uutta ruokaviennin edistämiseen.

Elintarvikkeiden ympäristöjalanjälkilaskentaa ja -standardeja kehittää myös Luonnonvarakeskus Luke.

Elintarviketeollisuusliitto ETL omistaa Päivittäistavarakaupan PTY ja Keskuskauppakamarin kanssa GS1 Finland-yhtiön, joka välittää tietoa tuotteista kuluttajille. Teknologiayritys Biocode tarjoaa alan yrityksille verkkopalveluita, joilla he voivat todentaa tuotteidensa hiilijalanjäljen sekä seurata ja kehittää sitä.

EU-tasolla päästötietolaskenta liittyy osana EU:n Green deal -ohjelmaan.

"Toivon, että 3–4 vuoden sisällä on käytössä yhteiset standardit ruuan tuotannon vastuullisuudesta ja eroista tuotteiden välillä. Kuluttaja arvostaa vastuullisuutta ja avointa vastuullisuudesta kertovaa tietoa", ETL:n Tammivuori arvioi tuotteen kasvavaa kilpailutekijää.

Lue aiheesta lisää:

Timo Filpus
Suomi oli ennen Venäjän-pakotteiden aikaa hyvin riippuvainen ´elintarvikkeiden viennistä Venäjälle. Vuonna 2013 vienti Venäjälle oli 29 prosenttia koko elintarvikeviennistä ja arvoltaan 401 miljoonaa euroa. Viime vuonna osuus oli kuusi prosenttia.
Lue lisää

"Vaikuttaa pirstaloituneelta", ETL:n uusi toimitusjohtaja suomii Suomen ruokavientiä, mutta näkee yhden valtin

Suomalaisia pakasteita viedään nyt Kiinan markkinoille K-ryhmän ja MTK:n yhteistyöllä – Alibaban verkkokaupassa ei ole aikaisemmin myyty pakastetuotteita

Elintarviketeollisuuden uusi nokkamies on hakenut työkokemusta McDonald'seista kuntosaleihin – kauppaketjuihin hän ottaa vielä kantaa yhtä varovasti kuin edeltäjänsä

Kuka saa puhua turpeesta? Osa tiedeyhteisöstä haluaa kieltää oikeuden kaikilta paitsi tutkijoilta