Nykynikkareita kiinnostavat vuosisatojen aikana hioutuneet kikat – kertakäyttökulttuurissa monelta oli päässyt unohtumaan, että vanhaa rakennusta kannattaa huoltaa - Tiede & tekniikka - Maaseudun Tulevaisuus
Tiede & tekniikka

Nykynikkareita kiinnostavat vuosisatojen aikana hioutuneet kikat – kertakäyttökulttuurissa monelta oli päässyt unohtumaan, että vanhaa rakennusta kannattaa huoltaa

Kädentaidot ja ympäristöystävällisyys ovat kaksi syytä, miksi perinnerakentaminen herättää kasvavaa kiinnostusta.
Johannes Tervo
Kiinnostus perinnerakentamiseen on viime vuosina näkynyt kiinnostuksena aidosti vanhaan, ei pelkästään vanhalta näyttävään.

Kiinnostus perinnerakentamiseen on viime vuosina näkynyt kiinnostuksena aidosti vanhaan, ei pelkästään vanhalta näyttävään, kertoo Rakennusperinteen Ystävät ry:n toiminnanjohtaja Katariina Entonen.

”Perinnerakentaminen ei ole sitä, että vaihdetaan vaikka ikkunat vanhaa muistuttaviin tehdasvalmisteisiin kopioihin, vaan aidosti vanhaa arvostetaan, etsitään varaosapankeista, korjataan ja huolletaan.”

Entonen arvelee, että kasvava kiinnostus perinnerakentamiseen liittyy kahteen ilmiöön, nimittäin kädentaitojen vaalimiseen ja ympäristötietoisuuteen. Monet ovat vieraantuneet kädentaidoista, joita osattiin ennen lähes joka talossa.

Käsillä tekeminen kuitenkin tuottaa tutkitusti ihmismielelle monenlaista hyvää, joten tuhannet perinnerakentamisesta kiinnostuneet hakevat oppia yhdistysten ja opistojen kursseilla. Kädentaitojen lisäksi entisajan rakennustekniikat ja -materiaalit antavat myös käytännön oppitunnin historiasta. Itse remontoimalla saa tietenkin myös kohennettua omia asuinolojaan.

Toinen syy kasvavaan kiinnostukseen perinnerakentamista kohtaan liittyy ympäristötietoisuuteen. Entonen pohtii, että nykymaailman kertakäyttökulttuurissa monelta oli jo päässyt unohtumaan, että hoitamalla ja huoltamalla rakennuksen ja sen osat saa kestämään aikaa. Jos ylläpitää ja huoltaa rakennusta ennakoivasti, välttyy myös kalliilta täysremonteilta.

”Vielä sukupolvi tai pari sitten oli itsestäänselvää tehdä laadukasta ja kestävää, ja sitä käsityötä kannattaa arvostaa rakennuksen kehikosta yksityiskohtiin, kuten oviin.”

Nykyään rakennuksista tuskin voi puhua mainitsematta sisäilmaongelmia. Entosen mukaan vanhoissa rakennuksissa ja rakentamisen tavoissa on paljon sellaista, mistä kannattaisi ottaa nykypäivänä oppia.

”Vielä sotien jälkeen rakennettiin luonnonmateriaaleista sellaisilla tavoilla, jotka oli havaittu hyväksi vuosikymmenten ja -satojen aikana. Lopputuloksena oli terveellisiä ja turvallisia rakennuksia, jotka pysyvät sellaisina, jos niitä huoltaa.”

Vanha ja hengittävä rakennus on helppo pilata korjaamalla sitä väärillä menetelmillä ja materiaaleilla. Pelkät kädentaidot eivät siis riitä, vaan myös materiaalioppiin ja talotekniikkaan on syytä perehtyä, Entonen muistuttaa.

”Esimerkiksi painovoimainen ilmanvaihto on edullinen, järkevä ja turvallinen ratkaisu, mutta jos ilmanvaihtoräppänät on lastulevyremontissa piilotettu ja soppaan lisätään vielä hengittämättömät eristeet ja muovipinnoitetut tapetit, talo ei enää toimi perinteisesti, mikä voi aiheuttaa ongelmia.”

Rakennusperinteen Ystävät ry on viime vuosina järjestänyt esimerkiksi ikkunankunnostus- ja pinkopahvituskursseja. Pinkopahvi on Entosen mukaan yksi esimerkki vanhasta materiaalista, joka tekee uutta tulemista.

”Pinkopahvi istuu usein vanhan rakennuksen henkeen paremmin kuin vaikka kipsilevyt, ja sillä saa nopeasti valmiiksi isojakin pinta-aloja, eivätkä pohjan pikkuvirheet ja vinoudet haittaa. Pinkopahvi on lisäksi hengittävä materiaali, kunhan sitä ei pilaa muovia sisältävällä liisterillä tai tapetilla.”

Lue lisää

Isoäidin kemiantaidoille on kysyntää, kun siivouksessa halutaan välttää liiallista kemikaalien käyttöä – wc-pommi on suursuosikki

Kiitos kysymästä, 4H:lle kuuluu hyvää

”Tee se itse” on mukavaa palkanlisää

Ympäristöasioista puhutaan paljon – silti suomalaiset tahkovat ympäristöä kuluttavia ennätyksiä