Osuuskunnan toimitusjohtajanerottaminen kuuluisi hallitukselle
Osuuskuntalakia valmistellut Jyrki Jauhiainen (oik) tervehtii Helsingin yliopiston professori Seppo Villaa Pellervo-Seuran osuuskuntalakipäivän aluksi. Keskellä Pellervon lakiasiainhoitaja Kari Lehto. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoUudistumassa olevaa osuuskuntalaissa hallintoneuvoston merkitys on suurempi kuin vastaavassa osakeyhtiölaissa, lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen oikeusministeriöstä kertoi keskiviikkona Pellervo-Seuran järjestämässä osuuskuntalakia käsittelevässä päivässä Helsingissä.
Keskustelussa pidettiin kuitenkin hallintoneuvoston asemaa liian vahvana esimerkiksi silloin, kun toimitusjohtaja pitäisi nimittää tai varsinkin erottaa.
Itikan hallintoneuvoston tuore puheenjohtaja ja Kaustisen Osuuspankin hallituksen puheenjohtaja Seppo Paavola arvioi, että jos hallintoneuvosto päättää toimitusjohtajan erottamisesta, käytännössä siitä päättävät hallintoneuvosto puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, jotka osallistuvat osuuskunnan hallitustyöskentelyyn.
Hän kertoi itse seuranneensa kaksi kertaa, kun toimitusjohtaja on jouduttu vaihtamaan.
Hallintoneuvoston rivijäsenillä ei käytännössä oleva riittävää ja tarvittavaa tietoa toiminnasta eikä hallintoneuvostolle voida kaikkia tietoja kertoakaan, joten heidän on luotettava puheenjohtajiin, Paavola kertoo.
Hänen mielestään erottamispäätöksen pitäisi olla osuuskunnassa hallituksen tehtävä samalla tavalla kuin osakeyhtiöissä.
”Hallitus kantaa myös taloudellista vastuuta päätöksistä ja siellä ollaan varsinaisessa bisneksessä mukana viikoittain, joten toimitusjohtajaa pystytään seuraamaan.”
”Erottaminen on aina hankala päätös ja se pitää pystyä tekemään sulavasti ja nopeasti. Kyseessä on aina kriisitilanne ja siihen hallintoneuvosto on liian hidas. Pitkiin pohdintoihin ei ole aikaa.”
Paavolan mukaan näkökanta ei liity kokemuksiin vain lihayhtiöistä, vaan laajemmin osuuskunnista.
Myös Pekka Parikka Lihakunnasta korosti hallituksen vastuuta toimitusjohtajan erottamisesta.
Lihakunnan hallituksen puheenjohtaja Timo Komulainen Nurmeksesta katsoi, että toimitusjohtajan valinta pitäisi olla hallituksen asia, sillä hallituksen ja toimitusjohtajan pitää pystyä toimimaan saumattomasti yhdessä.
Jyrki Jauhiaisen mukaan tähän asti on katsottu, että osuuskuntiin hallintoneuvoston suurempi rooli sopii paremmin kuin osakeyhtiöihin, joissa poliittisten hallintoneuvostojen merkitystä vähennettiin muutama vuosi sitten.
Osuuskuntalain suurimpia muutoksia on Jauhiaisen mukaan lain selkeyttäminen, suuria sisällöllisiä muutoksia ei ole tulossa.
Laki rajoittaa toimintaa melko vähän verrattuna siihen, mitä osuuskunta voi säännöissään määrätä.
Kokousväki kiitteli laajasti lain muuttamista ymmärrettävämmäksi.
Eri osuuslajien äänivaltaero kasvaisi uudessa laissa siten, että ero voi olla nykyisen kymmenesosan sijaan kahdeskymmenesosa. Siten esimerkiksi yhdellä A-osuudella voi saada 20 ääntä ja B-osuudella saa yhden äänen.
Sijoitusosuudet muuttuvat uudessa laissa osakkeiksi. Nykyinen sijoitusosuus-termi on Jauhiaisen mukaan hämärä, sitä eivät ymmärrä edes osuuskunnan jäsenet saati sitten ulkopuoliset, joiden pitäisi sijoittaa ja tuoda lisärahaa osuuskuntiin.
Jäsenen erotessa osuuskunnasta osuusmaksun palautus voi olla suurempi kuin osuuskuntaan maksetut osuudet eli eroava jäsen voisi hyötyä yrityksen arvonnoususta.
Tähän asti arvonnousu on yleensä jätetty osuuskunnalle ja niin voidaan menetellä edelleenkin, jos säännöissä niin päätetään.
JOUKO KYYTSÖNEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
