Purra: Leikattavaa löytyy vielä, lisäjoustoihin hyvinvointialueilla ei ole varaa

Nyt tilanne on, että hyvinvointialueiden pitää kattaa viime vuosien alijäämänsä vastaavilla ylijäämillä tänä ja ensi vuonna. LEHTIKUVA / Laura Ukkonen.  

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on eri mieltä talouspolitiikan arviointineuvoston tiistaina antamasta suosituksesta, jonka mukaan hallituksen tulisi antaa hyvinvointialueille lisäaikaa alijäämien kattamiseen eli säästötoimien tekemiseen.

”Tähän meillä valitettavasti ei ole paljolti varaa – antaisimme väärän signaalin alueille”, Purra sanoo tiedotteessa.

Ministerin mukaan alueiden tuottavuutta voidaan vielä lisätä.

”Alueiden pitää leikata sellaisia menoja, jotka eivät ole välttämättömiä. Jos on varaa suuriin aluevaltuustorahoihin, kokouspalkkioihin, päällekkäisiin rakenteisiin, leikattavaa vielä löytyy”, Purra jatkaa.

Hyvinvointialueiden pitää kattaa viime vuosien alijäämänsä vastaavilla ylijäämillä tänä ja ensi vuonna. Arviointineuvoston mielestä olisi järkevää, että alueet voisivat jakaa säästöjään tasaisemmin pidemmälle ajalle.

”Palveluiden turvaamisen kannalta olisi järkevää, että hyvinvointialueet voisivat jakaa säästöt tasaisemmin pidemmälle aikavälille. Talouspolitiikan arviointineuvosto suosittelee tilapäisen lisäjouston tarjoamista hyvinvointialueille”, tiedotteessa sanotaan.

Neuvoston mukaan tämän ei tarvitse kuitenkaan merkitä rahoituksen lisäämistä pidemmällä aikavälillä.

Aiemmin esimerkiksi oppositiopuolueet ovat laajasti vaatineet alueille lisäaikaa. Tähän mennessä hallitus on kieltäytynyt tarjoamasta sitä.

Raporttia esitteli tiedotustilaisuudessa tiistaina arviointineuvoston puheenjohtaja Niku Määttänen. Häneltä kysyttiin, kuinka pitkästä lisäajasta olisi kyse.

”Luulen, että sen jouston aikahorisontti on luokkaa kaksi vuotta”, Määttänen vastasi.

Määttäsen mukaan jouston voisi toteuttaa myös niin, että arviointimenettelyyn joutuvalle alueelle annettaisiin menettelyssä jousto. Hänen mukaansa arviointineuvosto ei tarkastellut yksityiskohtaisesti, miten jousto pitäisi teknisesti toteuttaa.

Neuvosto suosittaa myös, että hallituksen tulisi suhdannepolitiikan näkökulmasta välttää uusia kokonaiskysyntää heikentäviä sopeutuksia. Sopeutuksilla tarkoitetaan esimerkiksi leikkauksia ja veronkorotuksia.

Tähän asti hallituksen leikkaukset ja veronkiristykset eivät kuitenkaan ole olleet liian suuria, arvioi neuvosto.

Sopeutukset kyllä kiristävät finanssipolitiikkaa, työttömyys on noussut ja Suomen inflaatio on muuta euroaluetta hitaampaa. Toisaalta työllisyys on neuvoston mukaan edelleen suhteellisen korkealla tasolla, tuotantokuilun odotetaan supistuvan ja julkiset menot kasvavat myös ilman uusia päätöksiä.

”Tätä taustaa vasten, ja velkasuhteen nopeaan kasvuun liittyvät riskit huomioiden, hallituksen finanssipolitiikan viritys vuodelle 2025 ei vaikuta liian kireältä”, todetaan raportin suomenkielisessä yhteenvedossa.

Raportin mukaan finanssipolitiikan uskottavuutta lisää merkittävästi, että hallitus päätti viime keväänä suurista lisäsäästöistä hallitusohjelman lisäksi. Niitä olivat esimerkiksi arvonlisäveron nosto ja lisäleikkaukset.

Tästä huolimatta on raportin mukaan hyvin epävarmaa, pääseekö hallitus yhteen sen päätavoitteista. Hallitus haluaa pysäyttää velkasuhteen kasvun vuonna 2027.

Syitä epävarmuudelle ovat ennakoitua heikompi suhdannekehitys ja hyvinvointialueiden menojen nopea kasvu. Lisäksi raportissa huomautetaan, että joidenkin sopeutustoimien vaikutukset olivat alun perinkin epävarmoja. Tällaisia ovat esimerkiksi työvoiman tarjontaa koskevat toimet.

Lisäksi arviointineuvosto huomauttaa, että ilmastopolitiikassa tarvittaisiin voimakkaampia toimia.

”Ilmastotavoitteista tinkiminen heikentää Suomen ilmastopolitiikan uskottavuutta ja lisää julkisen talouden riskejä”, raportissa todetaan.

Riippumaton talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisee vuosittain arvion harjoitetusta talouspolitiikasta. Neuvoston nykyiset jäsenet ovat taloustieteen professorit Määttänen, Hilde Björnland ja Tuukka Saarimaa sekä työelämäprofessori Seija Ilmakunnas ja sosiaalipolitiikan professori Liisa Häikiö. Arviointineuvoston pääsihteerinä toimii Jenni Jaakkola.