Toisten euroilla liian helppo mällätä
Ylivoimainen enemmistö meistä suomalaisista sisäistää, että ”mikä ei ole oikein, ei ole lakikaan”. Jokainen vastuuntuntoinen ihminen, paatunutkin, tuntee sisimmässään, mikä on oikein, mikä väärin. Niin julkishallinnon kuin yritystenkin johtoon valitaan Suomessa vain vastuuntuntoisia, lain kirjainta ja henkeä kunnioittavia kansalaisia.
Vai valitaanko?
Jäävuoren viimeisimpänä korruption ja moraalittomuuden hyväksyttynä esimerkkinä muidenkin toimia, on Ilmariselta ja Finnairilta päässyt lipsahtamaan julkisuuteen yhtiöiden johdon hyväveli-kauppoja, jotka ovat lihottaneet ja lihottavat edelleen toisen kukkaroa. Tavallisen kansalaisen mielestä kyseessä on vähintään lain henkeä kiertävä moraaliton lehmäkauppa. Ristiinhallitsijoista Vehviläinen on kertonut olleensa aloitteen tekijä. Sailas kieltää osallistuneensa kaupantekoon. Sokea reettakin tajuaa, että Sailas on ainakin tiennyt rumasta operaatiosta, kaveriaan taloudellisesti tukevasta kaupasta, ja hyväksynyt sen.
Tällaisen menettelyn siunaa vain ”hyvä hallintotapa”, johon myös asiasta vastaava ministerikin toteaa nojaavansa. Hyvän hallintotavan suojassako hänkin? En puolusta, mutta verrataanpa vaalirahasotkuissa tuomittuihin. Kauko Juhantalo joutui valtakunnanoikeuteen.
Mikä on tämä hyvä hallintotapa? Kuka ja missä se on hyväksytty? On selvää, ettei se salli lain kirjaimen rikkomista, mutta yhtä selvää, että se etsii huippujuristien aivoilla porsaanreikiä lain kiertämiseksi. Se on tämänkin tapauksen osoittama, korkeassa asemassa olevien taloudellisia, muita etuja ja asemaa ajava ja virheratkaisut maton alle pyyhkivä hyväveli-tapa. Sen varjolla myös hallitaan erityisesti pörssiyhtiöitä esteellisyys kiertäen, Sailaksen tavoin selitellen. Samat henkilöt päättävät ristiin kilpailijoittensa asioista.
Harva edunsaajakunta on salakavalasti ryöstänyt yhteiseksi hyväksi rakennellun hyvän hallintotavan vain itseään palvelevaksi salaseuraksi. Toisten euroilla on näin liian helppo mällätä, eihän niistä joudu henkilökohtaiseen taloudelliseen vastuuseen.
Kreikankin talouskriisi on vahvasti korruption, ”hyvän hallintotavan” hyväksymää lain ja moraalin kiertoa. Eihän sielläkään raha ole hävinnyt, vaan siirretty surutta ”veljien” käyttöön, yhteiskunnan ulottumattomiin. Olisikin välttämätöntä kertoa selkokielellä Suomen tukimiljardien lopullinen osoite, jos tiedetään. Tapa saastuttaa myös Suomea. Kansalaisten varoin ylläpidettyjen yliopistojen olisi syytä selvittää ja julkistaa, paljonko ja miten Suomessa ”pestään” hyvän hallintotavan varjolla euroja ja vastuita. Lainsäätäjän ja -vartijan tulisi asettaa samaan lailliseen asemaan sekä pörssiyhtiöt että yksityiset yrittäjät, nyt apuun pyydetty selkärankamme.
Esko Eela
teollisuusneuvos
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
