Nollakorot eivät ole ikuisia – ekonomisti uskoo euriborien kipuavan plussalle jo ensi vuonna

Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist pitää mahdollisena, että jo ensi vuonna yleisesti asuntolainojen viitekorkoina käytetyt euriboritkin olisivat jo nollassa tai sen yläpuolella. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN 

Parin viime viikon vuoristorata pörsseissä on ollut ensimmäinen isompi tärähdys markkinoilla pitkään aikaan.

Reipastunut heilunta markkinoilla ja kasvaneet odotukset korkojen noususta näyttävät jatkuvan. Vaikutukset voivat ulottua myös tavalliseen kotitalouteen. Taloussuunnittelu ei helpotu, vaikka keskellä nousukautta työllisyys ja ansionäkymät ovat useilla valoisat.

Suomen suurimpiin sijoittajiin kuuluvan Varman toimitusjohtaja Risto Murto arvioi, että tavalliselle kotitaloudelle viime aikojen muutosten tärkein muistutus on, ettei nollakorkoisuus kestä ikuisesti.

Pohjalle painunut korkotaso on hellinyt asuntovelallisia jo vuosia. Murron mukaan jossakin vaiheessa korkotaso normalisoituu. Pitemmän aikavälin budjetissa pitää olla varaa myös korkokulujen nousuun.

En sanoisi, että se tapahtuu nopeasti euroalueella, olemme suhdannekierrossa Yhdysvaltojen jäljessä, mutta varmuusmarginaali laskelmissa pitää ottaa mukaan, Murto sanoo.

Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist pitää mahdollisena, että jo ensi vuonna yleisesti asuntolainojen viitekorkoina käytetyt euriboritkin olisivat jo nollassa tai sen yläpuolella.

Talouden hyvä kehitys antaa viitettä, että rahapolitiikkaa ollaan normalisoimassa, Appelqvist arvioi.

Kotitalouksien velkaantuneisuus on kasvanut viime vuosina ja silmiinpistävää on ollut säästämisasteen kääntyminen negatiiviseksi. Kotitaloudet siis kuluttavat enemmän kuin tienaavat.

Kotitalouksien pitää varmistua, että talouden kokonaisuus on järkevä. Ei kannata laittaa kaikkia munia asuntomarkkinakoriin, Appelqvist sanoo.

Alhainen korkotaso ja muuttoliike ovat nostaneet asuntojen hintoja pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Erityisesti pienet asunnot ovat kallistuneet. Kun korkosijoituksista ei ole saanut tuottoa, asuntosijoittamisen suosio on kasvanut.

Nordean yksityistalouden ekonomistin Olli Kärkkäisen mukaan asuntosijoittamisen vilkastuminen on näkynyt kaksioiden ja erityisesti yksiöiden muita asuntoja vauhdikkaampana hinnannousuna pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa.

Samaan aikaan vuokrissa ei ole tapahtunut samanlaista eriytymistä yksiöiden ja muiden asuntojen suhteen, Kärkkäinen sanoo.

Vaikka nousukausi on heleä, Kärkkäinen ei usko asuntojen hintojen nousun leviävän nykyistä laajemmalle maakuntiin. Muuttoliike näyttää keskittyvän kasvukeskuksiin.

Nousukausi näkyy työtilaisuuksien lisäytymisenä ja palkkojen nousuna.

Tänä vuonna kokonaisuudessaan ostovoima näyttää varsin hyvältä palkansaajille. Palkat nousevat aika kohtuullisesti ja hinnat eivät niinkään paljon, Kärkkäinen sanoo.

Osa työantajista kertoo jo työvoimapulasta. Monesti tällainen tilanne voisi nousukaudella näkyä yksittäisen työntekijän parempana neuvotteluvarana vaikkapa työpaikkaa hakiessa. Iso tekijä palkkaliukumissa ovat Nordean Kärkkäisen mukaan liittokierroksella sovitut työehtosopimukset, joissa on isojakin paikallisesti sovittavia eriä.

Olemme pohtineet, että se saattaa vähentää tarvetta palkkaliukumille. Eli palkkaliukumat voivat olla pienempiä kuin yleisesti, paikallisesti sovittavan erän tasoittaessa sitä, Kärkkäinen sanoo.